| Table of Contents | Words: Alphabetical - Frequency - Inverse - Length - Statistics | Help | IntraText Library |
| Ioannes Paulus PP. II Fides et Ratio IntraText - Concordances (Hapax - words occurring once) |
bold = Main text
Chapter, Paragraph grey = Comment text
3022 VII,90(106) | ihmisen sielussa, sydämessä ja omassatunnossa ja mikä ikään kuin erottaa
3023 Jod,5 | sitä vielä tunne. ~Haluan omastakin puolestani liittyä samoin
3024 VI,68 | Hänen täytyy siis panna omatuntonsa ja ajatuksensa voima äärimmilleen
3025 VII,82 | relativistinen filosofia ei olisi omiaan antamaan tähän apua, jos
3026 VI,76 | asiallisella tavalla. Uskolle ominaiseen näkökulmaan kuuluu myös
3027 VII,82 | nimenomaisesti tämän uskolle ominaisen vaatimuksen: "Ymmärryskyky
3028 IV,44 | käsitämme, mikä on viisauden ominaislaatu sen kiinteässä suhteessa
3029 VI,70 | rajoitu enää yhden kansan ominaislaatuun, sen kieleen ja tapoihin,
3030 IV,44 | se on. Viisauden lahjan ominaisluonne sitä vastoin on se, että
3031 II,19 | tähtien asennot, eläinten ominaisuudet ja petojen rajut vaistot,
3032 V,61 | tarpeen vaatiessa korrektisti omissa tutkimuksissaan. Tätä kehotusta
3033 IV,45 | kumpikin tutkimusalue saattoi omistautua hedelmällisesti omaan työhönsä.
3034 V,55 | vaatimattomampiin tehtäviin eli että se omistautuisi selvittämään vain sitä,
3035 V,55 | tarkoitus. Jokaisen, joka omistautuu tutkimaan Raamattua, on
3036 Lop,105 | enemmän niiden, jotka aikanaan omistautuvat teologiseen tutkimustyöhön
3037 II,23 | kohtaan, jotka kuvittelevat omistavansa totuuden, vaikka ovatkin
3038 IV,44 | vakuuttuneena siitä, että "omne verum a quocumque dicatur
3039 Lop,105(128)| Prologus, 4: Opera omnia, Firenze 1891, nide V, 296.~
3040 VII,96 | työstetty. Hermeneuttinen ongelma siis jää ennalleen, mutta
3041 VII,92 | filosofialle. Se valtava ongelmakimppu, joka nykyisin ahdistaa
3042 VII,94 | 94. Ensimmäinen ongelmallinen kohta on merkityksen ja
3043 V,51 | monta kertaa näyttää vielä ongelmallisemmalta erottaa yksittäisissä filosofisissa
3044 Lop,104 | odotukset, avoimet tiet ja ongelmanasettelut. Kristitty filosofi, joka
3045 VI,72 | sukupolvemme joutuu samanlaisten ongelmien eteen, joita kirkko joutui
3046 Lop,100 | uskon ja järjen suhdetta. Onhan päivänselvää, kuinka tärkeää
3047 II,17 | Jumala, kuinka valtava onkaan niiden määrä! Jos yritän
3048 III,25 | mukaisesti, ihmispersoona lähtee onneen johtavalle tielle ja pyrkii
3049 II,16 | sitä etsivänä olentona: "Onnellinen se mies, joka tutkistelee
3050 V,58 | paavin kehotus toi mukanaan onnellisia seurauksia. Pyhän Tuomaan
3051 IV,40 | Sanasta. (39) Hippon piispa onnistui laatimaan ensimmäisen suuren
3052 IV,41 | paljon laajemman työn. He onnistuivat nimittäin tuomaan selkeästi
3053 Jod,4 | kohtauspaikka. Kun järki onnistuu käsittämään ja muotoilemaan
3054 VII,97 | joka näkee todellisuuden ontologisissa, kausaalisissa ja kommunikatiivisissa
3055 V,52 | toisaalta rationalismia (61) ja ontologismia (62) vastaan, koska ne liittivät
3056 VII,82 | lausumia, joilla on todellista ontologista kantavuutta. Jumalan innoittamat
3057 V,52(62) | kongregaation dekreetti Errores ontologistarum (18.9.1861).~
3058 Lop,102 | tehtäviin, jotta heidät opastettaisiin huomaamaan kykynsä tuntea
3059 IV,37 | ja pettävillä viisauden opeilla, jotka nojautuvat ihmisten
3060 V,52 | tietyistä filosofisista opeista. Mainittakoon tässä esimerkkeinä
3061 Lop,105(128)| Prologus, 4: Opera omnia, Firenze 1891, nide
3062 VII,91 | ohi. Nyt ihmisen täytyy opetella elämään täydellisen tarkoituksettomuuden
3063 V,60 | Filosofiaan liittyvät aineet on opetettava siten, että pappiskokelaat
3064 III,34(29) | käyttää jopa samaa ilmausta opettaessaan: 'Sen vuoksi ei järjestelmällinen
3065 Lop,105 | unohtaa suurta vastuuta sen opettajakunnan asianmukaisesta valmistamisesta,
3066 III,27 | elämä luovutetaan jonkun opettajan auktoriteetin alaiseksi.
3067 IV,43 | Tuomaan oikeutetusti ajattelun opettajana ja teologian oikean harjoittamisen
3068 VI,65 | julkilausumien ja teologian suurten opettajien lausumien käsittämiseksi
3069 Lop,105 | edellyttää luonnollisesti, että opettajille annetaan tehtävää vastaava
3070 Lop,105 | teologiseen tutkimustyöhön ja opettamiseen. Teidän tulee pyrkiä täyttämään
3071 Lop,105 | saa vastuulleen filosofian opettamisen pappisseminaareissa ja kirkollisissa
3072 VII,85 | sukupolvien ajan alituisesti opettaneet ja minkä myös Vatikaanin
3073 VII,92(109) | sitäkin, mitä Kristus 'teki ja opetti' (Ap. t. 1:1). Sillä Kristuksen
3074 V,52 | teorioita vastaan, jotka opettivat sielun pre-eksistenssiä, (56)
3075 I,14 | kirkolliskokoukset avaavat opetuksellaan myös filosofiselle tietämiselle
3076 IV,40 | aina etusijan katoliselle opetukselle. Tajusin näet, kuinka paljon
3077 V,57 | sekä käytännöllisestä että opetuksellisesta näkökulmasta; tämä koskee
3078 V,55 | kaivetaan maata siltä kirkon opetukselta, jonka Vatikaanin 2. kirkolliskokous
3079 V,60 | Redemptor hominis. Se kuuluukin opetukseni alinomaisiin kiinnekohtiin: "
3080 V,62 | korvaamaton aine. Teologian opetusohjelmaan ei ole suinkaan sattumalta
3081 VI,65 | selvittämistä, joilla kirkko miettii opetustaan ja työstää sitä; teologin
3082 Lop,105 | tiedekunnissa. (130) Tällainen opetustehtävä edellyttää luonnollisesti,
3083 VII,86 | poimii tutkimustyössään, opetustoimessaan tai teologisessa argumentoinnissaan
3084 VI,65 | Raamatussa ja kirkon elävässä opetusvirassa. (88) Toisella menetelmällään
3085 VII,99 | ja elämän, tapahtuman ja opillisen totuuden suhteen selvittämiseksi.
3086 V,60 | toistuvasti vahvistettu muissa opillisissa asiakirjoissa ja selitetty
3087 I,15 | johtopäätös: totuus, jonka opimme tuntemaan ilmoituksesta,
3088 V,62 | on suuri merkitys. Tämä opintojärjestys on vaikuttanut, joskin epäsuorasti,
3089 V,62 | että filosofia on teologian opintosuunnitelmia laadittaessa ja pappiskandidaatteja
3090 V,60 | niille, jotka valmistautuvat opiskelemaan teologiaa, taattaisiin vahva
3091 IV,44 | Jälkimmäinen saavutetaan näet opiskelemalla, edellinen sen sijaan 'tulee
3092 V,62 | tutustua filosofiaan ja opiskella sitä. Tämä 5. lateraanikirkolliskokouksen
3093 Lop,105 | rakkaudesta, äly ilman nöyryyttä, opiskelu ilman kiinnekohtaa Jumalan
3094 Jod,5 | saaneet jotkin sellaiset opit, jotka pyrkivät halventamaan
3095 V,55 | Laajan eksegeesin avulla opittaisiin näet yhdessä koko kirkon
3096 VI,79 | totuuden ainoaa auktoriteettia oppaanaan ja työstävät sellaisen filosofian,
3097 VII,85 | tulee nykytilanteessamme oppaita, jotka ohjaavat muita löytämään
3098 Jod,5 | toisiinsa nähden ristiriitaisina oppeina. Tässä horisontissa kaikki
3099 V,57 | paljastamaan filosofisten oppien erehdyksiä ja poikkeamia.
3100 Intro | itse Jumalan, jotta ihminen oppiessaan tuntemaan Jumalan ja häntä
3101 V,62 | metaphysicæ vaikutus: se päätyi oppikirjaksi jopa Saksan luterilaisiin
3102 VI,70 | niihin. Kristuksen käsky oppilailleen mennä kaikkialle, "maan
3103 V,58 | uudistuneen tomistisen filosofian oppilaita. Näin kirkolla oli 20. vuosisadalla
3104 V,52 | annetuista kannanotoista oppilauselmat niitä teorioita vastaan,
3105 VI,74 | Varmaa on, että näiden oppimestareiden hengellinen työskentely
3106 VI,78 | teologian opiskelun johtavana oppimestarina ja esikuvana. Opetusvirka
3107 VI,74 | Augustinus, että keskiajan oppineista suurta kolmikkoa: pyhä Anselm,
3108 IV,40 | Tämä suuri länsimainen oppinut oli ollut tekemisissä monenlaisten
3109 Intro | Jumalan ja häntä rakastaessaan oppisi tuntemaan täyden totuuden
3110 VII,91 | kokemisesta. Rationalistinen optimismi, joka näki historian eri
3111 VI,71 | tapahtuma nousee jatkuvasti oraalle vuosisatojen kuluessa. Kun
3112 VII,85 | pääsemään yhtenäiseen ja orgaaniseen tietämisnäkemykseen. Tämä
3113 IV,45 | teologian ja filosofian orgaanisesta yhteenkuuluvuudesta: autonomia
3114 VI,72 | Ajatukseni kulkevat itsestään Orientin maihin, joissa on runsaasti
3115 Lop,100 | ihmisen ja yhteiskunnan orientoitumiselle. Filosofinen ajattelu vaikuttaa
3116 IV,39 | esimerkkien joukossa kohtaamme Origeneen, joka on varmaankin merkinnyt
3117 VI,72 | vaatimusta olla oma erityinen ja originaali ajattelutapansa siihen käsitykseen,
3118 Lop,101 | saa kiittää avoimuutta ja originaalisuutta siitä, että sillä oikeutuksensa
3119 VI,77 | ollut teologiaan nähden orjamainen alistussuhde tai pelkkä
3120 Jod,4 | sanoivat, käyttää nimitystä orth¢s logos, recta ratio. ~
3121 VII,98 | alueella. Mitä tulee suurimpaan osaan kiireellisesti ratkaisua
3122 IV,38 | kaikkensa päästäkseen siitä osalliseksi. Meidän parissamme filosofeiksi
3123 Jod,2(1) | Näin meistä on tullut osallisia tähän Kristuksen profeetalliseen
3124 I,7 | luokse ja heidät tehtäisiin osallisiksi jumalallisesta luonnosta." (5)
3125 IV,38 | Filosofien toiminta ja osallistuminen heidän koulujensa opetukseen
3126 Jod,2 | lähetystehtävässä uskova seurakunta osallistuu ihmiskunnan yhteiseen ponnisteluun
3127 Lop,104 | yhteistyön avulla, johon osallistuvat niin kristityt kuin muidenkin
3128 V,61 | ja kiinnittävät huomionsa osaongelmiin tai vain joihinkin alueisiin,
3129 IV,38 | Tosin hänkin lähestyi toista osapuolta varovasti ja erotuksen tehden.
3130 Jod,5 | vaatimattomuudessa tyydytään tilapäisiin osatotuuksiin yrittämättäkään asettaa
3131 III,27 | saavuttamatta. Jokainen totuus, osatotuuskin, on itsessään universaali,
3132 III,24 | rukoilemme siinä kaikkien uskosta osattomien puolesta: "Kaikkivaltias,
3133 Lop,106 | elollisten ja elottomien osien moninaisuudesta sekä kompleksisista
3134 II,21 | vietävä tehtävänsä kaikilta osiltaan päätökseen, vaikka epäilys
3135 Jod,5 | pragmaattisin, olennaisilta osin empiirisen tutkimuksen tuloksiin
3136 III,33 | etsintä ei tähtää ainoastaan osittaisten, käytännön elämään liittyvien
3137 V,60 | verrattuna perustellaan ja osoitetaan hänen järkensä kyky transsendenssiin. (80)
3138 III,33 | lopullisen ihmiskunnalle osoitetun kutsun. Hänen kutsuaan seuratessaan
3139 VII,86 | käsitellä sitä ainakin lyhyesti osoittaakseni, minkälaisia erehdyksiä
3140 III,34 | Ilmoitus takaa tämän ykseyden osoittaessaan, että Luoja-Jumala on myös
3141 VII,95 | hyvinkin käyttökelpoinen osoittamaan, miten päästään historiallisista
3142 VI,74 | Tarkoittamani teologit ovat osoittautuneet myös suuriksi filosofeiksi.
3143 II,22 | ja hänen ajattelunsa on osoittautunut vääristyneeksi ja väärään
3144 VI,70 | lähestymistapoja totuutta kohti; ne osoittautuvat sen tähden epäilemättä hyödyllisiksi
3145 I,13 | että usko on kuuliaisuutta osoittava vastaus Jumalalle. Se puolestaan
3146 IV,36 | vastustavia ajatuksia ja jotka osoittivat suurempaa kunnioitusta Jumalan
3147 Jod,3 | Filosofian synty ja kehitys osuukin juuri siihen ajanjaksoon,
3148 IV,44 | että hän käsitti, mikä osuus Pyhällä Hengellä on ihmisen
3149 VII,83 | paljon huomiota metafysiikan osuuteen sen tähden, että olen vakuuttunut
3150 Jod,5 | tunnustaa, että järjellä on oma osuutensa pyrittäessä niihin päämääriin,
3151 Jod,3 | niissä kypsyyttä kohti. Yksi osuva esimerkki siitä on se, että
3152 V,55 | ei siis ole kirkon ainoa osviitta, vaan se saa 'uskonsa korkeimman
3153 VII,84 | yhä selkeämmin ilmi, kun otamme tarkasteltavaksemme hermeneuttisten
3154 VII,85 | filosofista tutkimusta. Siksi otan esiin sen, mitä paavit ovat
3155 VII,86 | filosofista järkeä vakavasti otettavaan, tieteelliseen argumentointiin.
3156 VI,75 | seuraavan vakavasti huomioon otettavan rajoittuneisuuden. Filosofinen
3157 VII,90 | Kun ihmiseltä on kerran otettu totuus, on pelkkää illuusiota
3158 V,55(72) | harhaopetuksena, jolla on otsallaan totuutta matkiva leima.":
3159 Jod,5 | katseensa ylös ja, riskin ottaen, päästä totuuteen olemisesta.
3160 Jod,1 | tuntee itsensä. ~Yleisesti ottaenkin pelkkä silmäys vanhan ajan
3161 VI,76 | ratkaisemaan, ellei hän ottaisi huomioon ilmoituksesta saatavaa
3162 I,13 | ohjataan ja jota se ei voi olla ottamatta huomioon turmelematta sille
3163 II,21 | historian huolellisesta huomioon ottamisesta, vaan se edellyttää myös
3164 VI,77 | keskiajan teologit eivät ottaneet sattumalta ei-kristillisiä
3165 II,17 | rukoillessaan: "Kuinka ylivertaisia ovatkaan sinun suunnitelmasi, Jumala,
3166 V,50 | vastuun lausua arvionsa siitä, ovatko näiden koulukuntien perusajatukset
3167 II,16 | ikkunasta ja kuuntelee sen ovien pielessä, joka levähtää
3168 IV,37 | tarpeellinen kriittinen mieli. Paavalia seuraten muutkin ensimmäisen
3169 IV,37 | täydellisiksi tulleille. Paavalilla on epäilemättä mielessään
3170 III,34(29) | Johannes Paavali II: puhe paavilliselle tiedeakatemialle 10. marraskuuta
3171 VII,97(115) | Johannes Paavali II: puhe paavillisessa Angelicum-korkeakoulussa (
3172 VII,85 | Siksi otan esiin sen, mitä paavit ovat monien sukupolvien
3173 IV,47 | tähden ja asettaneet ainoaksi päämääräkseen päästä subjektiiviseen varmuuteen
3174 IV,46 | päästä totuuteen kaiken päämääränä. Nihilistisen tulkinnan
3175 VI,67(90) | peruskysymykset elämän tarkoituksesta, päämäärästä, jonka hän itselleen asettaa,
3176 V,56 | filosofoinnissaan rohkeat päämäärät. Historia opettaa ja todistaa
3177 IV,46 | siten oli luotu kasvualusta päämäärille, joista kasvoivat poliittis-yhteiskunnallisella
3178 Lop,104 | usein ainoa maaperä, jolla pääsemme yhteisymmärrykseen ja dialogiin
3179 Jod,2 | ollakaan. Kirkosta on tullut pääsiäispäivänä, jolloin se sai lahjana
3180 VI,66 | Kristuksen persoonassa ja hänen pääsiäissalaisuudessaan. Kun uskova myöntyy uskosta
3181 III,25 | edellytys jokaiselle, jotta hän pääsisi tulemaan omaksi itsekseen
3182 V,55 | lausumista, jotka tosin ovat päässeet jokapäiväiseen kielenkäyttöön
3183 V,62 | Kirkko ei saa milloinkaan päästää niitä hukkaan. ~
3184 IV,43 | vilpittömyyttä siltä, joka ei päästänyt kristinuskoa sulautumaan
3185 IV,41 | kuinka ulkoisista kahleista päästetty järki löysi ulos myyttien
3186 II,22 | järjen heikkoudestaan ja päästi sen kahleista, joihin se
3187 III,32 | Ajatukseni kääntyvät suoraa päätä marttyyrien todistukseen.
3188 IV,38 | kreikkalaisen filosofian päätarkoitus ei ole täydentää tai lujittaa
3189 VII,93 | 93. Päätavoite, johon teologia pyrkii,
3190 Lop,103 | evankeliumin julistamisen päätavoitteena. (125) Puhuessani väsymättä
3191 Lop,106 | ihmisessä, pääse milloinkaan päätepisteeseen, vaan se johtaa aina johonkin,
3192 VII,89 | kerrasta toiseen tekemille päätöksille. Lisäksi antropologiakin
3193 V,62 | lateraanikirkolliskokouksen tekemä päätös (87) perustuu siihen keskiajalla
3194 V,56 | opettaa ja todistaa tällä nyt päätöstään kohti kulkevalla vuosituhannella,
3195 Jod,6 | totuus on. Siitä syystä olen päättänyt kääntyä veljieni puoleen
3196 Lop,105 | puhua tämän kiertokirjeen päätteeksi vielä yhdestä ajatuksesta.
3197 VI,66 | muotoilla ja välittää toisille päättelyn avulla. Ilman filosofian
3198 V,53 | tuntemisen kautta (63) ja päätti lauselmansa jo edellä lainatulla
3199 VII,91 | Niinpä tämän vuosituhannen päättyessä pahimpia vaaroja on kiusaus
3200 V,55 | lukea "metafysiikan ajan päättyneen". Tutkijat toivovat, että
3201 VII,85 | skolastiikan mestareiden kautta päätyäkseen lopulta uuden ja oman aikamme
3202 Jod,5 | on toisaalta onnistunut päätymään tielle, joka johtaa yhä
3203 I,14 | minua vienyt, ja mihin olen päätynyt? Mitä kohti olen pyrkinyt,
3204 Jod,1 | osaksi. Delfoin temppelin päätyyn oli hakattu vaativa kehotus:
3205 V,60 | kaikille niille, jotka jonakin päivänä joutuvat sielunhoitotyössä
3206 Lop,100 | ja järjen suhdetta. Onhan päivänselvää, kuinka tärkeää filosofinen
3207 I,11 | lunastuksen koko teko tulee päivänvaloon ajassa. Ennen kaikkea on
3208 I,11 | Jumala 'on näinä viimeisinä päivinä puhunut meille Pojan kautta' (
3209 VII,96(113) | kirkossa aina ja itsessään pätevä, silloinkin kun sitä voidaan
3210 I,12 | sen vastaan lopullisesti pätevänä sanana, josta olemassaolo
3211 VII,88 | filosofinen käsitys hyväksyy päteviksi vain positiivisten tieteiden
3212 Jod,6 | Kirkko haluaa nyt sillä pätevyydellä, mikä sillä on Jeesuksen
3213 VII,96 | käyttämän käsitteistön ikuisen pätevyyden ongelmaa. Jo kunnioitettu
3214 VII,87 | implisiittisesti totuuden ikuinen pätevyys. Sen, mikä on ollut totta
3215 V,49 | Opetusviran tehtäviin ja pätevyyteen ei kuulu puuttua näihin
3216 VI,79 | muun tiedon poissulkevaa pätevyyttä, ei saa milloinkaan kadottaa
3217 II,22 | antaa tiedon hyvästä ja pahasta" (1. Moos. 2:17). Tämä symboli
3218 II,23 | järki pitää "hulluutena" ja "pahennuksena". Paavali tavoittaa aikansa
3219 VII,91 | vuosituhannen päättyessä pahimpia vaaroja on kiusaus epätoivoon. ~
3220 V,61 | todettava ihmetellen ja pahoitellen, että monet teologit osoittavat
3221 I,14 | eikä järkeä rajoita omalla paikallaan mikään muu kuin sen rajallisuus
3222 VII,87 | harha ovat ajallisesta ja paikallisesta erosta huolimatta joka tapauksessa
3223 VI,64 | ihmiseen, jokaiseen aikaan ja paikkaan maan päällä, ja jokainen
3224 VII,84 | Ellei tämä pitäisi paikkaansa, Jumalan sana, joka on aina
3225 I,14 | uskossa. Järjellä on oma paikkansa kummallakin alueella, jolla
3226 III,24 | ja katselin teidän pyhiä paikkojanne, löysin sellaisenkin alttarin,
3227 V,51 | historian vaiheet ovatkin painaneet sen ilmiasuun oman leimansa,
3228 III,24 | iankaikkinen Jumala, sinä olet painanut ihmisten sydämiin niin syvän
3229 IV,47 | on saanut yhä suuremman painoarvon; filosofinen tietäminen
3230 I,8 | kirkolliskokousta antamaan painokkaan lausunnon siitä, että inhimillisen
3231 I,13 | tosin toisaalta suuremman painon järjelle salliessaan sen
3232 VI,79 | sisältöineen ei voi milloinkaan painostaa järkeä sen tehdessä omia
3233 Jod,5 | kohdistuvaa jännitettä, onkin painunut suuren itsestään tietämisen
3234 VI,71 | kohdistuvan jännityksen leimaa; se paistaa kulttuurista läpi. Voidaan
3235 VII,84 | järkeä vaan ajautuvat itse paitsioon. Usko näet edellyttää hyvin
3236 IV,37 | varovainen suhtautumisensa muihin pakanallisen kulttuurimaailman aineksiin,
3237 IV,36 | oli kuitenkin vääristynyt pakanoiden uskonnossa epäjumalien palvelemiseksi (
3238 VI,70 | tuolloin uskoon tulleissa pakanoissa. Kristuksen päätökseen saattaman
3239 IV,36 | heitä, vaan heidänkin oli pakko nojautua luonnolliseen Jumalan
3240 III,33(28) | ilmaisee ihmisen sisäisen pakon löytää perusta olemassaololleen,
3241 III,28 | suorastaan lähtee sitä pakoon pelätessään sen vaatimuksia.
3242 V,55 | että varhaisemmat ongelmat palaavat takaisin, joskin uusissa
3243 V,54 | 54. Opetusvirka on palannut tähän aiheeseen toistuvasti
3244 I,12 | aikaan, kokonaisuus kätkeytyy palaseen, Jumala omaksuu ihmisen
3245 VI,73 | tai näitä käsitteitä tai palasia. Ratkaisevaa on, että uskova
3246 Jod,6 | esittää filosofialle haasteen palata jälleen aitoon arvoasemaansa
3247 Jod,6 | loiste (Veritatis splendor) palautin mieleen "joitakin katolisen
3248 VI,64 | mutta haluaisin kuitenkin palauttaa mieliin joitakin teologian
3249 V,63 | sopusointuisen ja luovan suhteen palauttamiseksi teologian ja filosofian
3250 Lop,106 | etiikan, jota ihmiskunta palavasti tarvitsee varsinkin omana
3251 VII,80 | implisiittisesti joukko aineksia, jotka paljastavat meille ihmiskuvan ja maailmankuvan,
3252 V,49 | metodien mukaan, ei olisi paljonkaan hyötyä. Pohjimmaltaan filosofialle
3253 VII,86 | Sellainen välineellistäminen ei palvele totuuden etsimistä eikä
3254 VII,99 | Kirkon teologinen työskentely palvelee kaikkein ensimmäiseksi uskon
3255 IV,47 | utilitaristisiin päämääriin palvelemaan nautintoa tai valtaa. Ainakin
3256 Jod,2 | kirkon vastuuta: totuuden palveleminen. (1) Tässä lähetystehtävässä
3257 IV,36 | pakanoiden uskonnossa epäjumalien palvelemiseksi (vert. Room. 1:21-32), apostoli
3258 Jod,2(1) | lähetystehtävän antamasta voimasta me palvelemme yhdessä hänen kanssaan jumalallista
3259 IV,43 | mitä edeltäjäni, Jumalan palvelija paavi Paavali VI, kirjoitti
3260 VI,77 | ensimmäisen filosofian palvelijattarina". Tämä ilmaus, joka ei enää
3261 Jod,4 | josta se on lähtöisin, ja palvella sitä johdonmukaisesti. ~
3262 Jod,2 | 14:6). Niiden moninaisten palvelujen joukossa, jotka kirkolla
3263 III,24 | pidätte huolta jumalien palvonnasta. Kun kiertelin kaupungilla
3264 III,24 | sitä, mitä te tuntemattanne palvotte, minä teille julistan." (
3265 VI,71 | maakunnasta, Frygiasta, Pamfyliasta, Egyptistä ja Libyasta Kyrenen
3266 III,32 | 32. Jokainen panee luottamuksensa toisten henkilöiden
3267 III,26 | selittämättömien tosiasioiden paneminen merkille riittävät meille
3268 Lop,105 | filosofisiin implikaatioihin ja paneutuisivat asioihin niin, että teologisen
3269 IV,48 | ei kuitenkaan saa estää paneutumasta huolellisesti tutkimaan
3270 VI,68 | oloihin. Hänen täytyy siis panna omatuntonsa ja ajatuksensa
3271 Lop,105 | saaneet kutsun: antamaan oman panoksemme siihen, että uskon totuus
3272 Lop,104 | valpasta ja asiantuntevaa panosta, jotka tajuavat tämän historiallisen
3273 VII,80 | relativismi, materialismi ja panteismi hylätään. ~Tämän Raamattuun
3274 I,15 | ilmoitettu totuus on historiaamme pantu ennakointi siitä viimeisestä
3275 V,62 | opintosuunnitelmia laadittaessa ja pappiskandidaatteja koulutettaessa perustava
3276 V,62 | hyvin suuria puutteita sekä pappiskasvatuksessa että teologisen tutkimuksen
3277 V,60 | on opetettava siten, että pappiskokelaat saavat perusteellisen ja
3278 V,60 | filosofian opiskelua, jota pappiskokelaiden tulee harjoittaa. Kirkolliskokouksen
3279 IV,41(41) | kirkkoisien tutkimuksesta pappiskoulutuksessa (10.11.1989), 25.~
3280 Lop,105 | vastuulleen filosofian opettamisen pappisseminaareissa ja kirkollisissa tiedekunnissa. (130)
3281 II,23 | käyttäen opetuksensa ja paradoksin huipun sanoessaan: "Mikä
3282 V,54 | sillä sairauksia ei voi parantaa asiaankuuluvalla tavalla,
3283 V,57 | Paavi Leo XIII:n mielestä paras tapa harjoittaa filosofiaa
3284 VI,73 | navan - Jumalan sanan ja sen paremman käsittämisen - välillä järki
3285 III,33 | Nämä pitivät ystävyyttä parhaana ympäristönä harjoittaa filosofiaa
3286 Jod,1 | aivan erilaisten kulttuurien parissa: Kuka minä olen? Mistä tulen,
3287 IV,38 | siitä osalliseksi. Meidän parissamme filosofeiksi kutsutaan niitä,
3288 VII,89 | epäluotettavuus riippuu parlamentaarisen enemmistön äänestystuloksesta. (105)
3289 IV,48 | tietään. Uskolla tulee olla parresiaa (rohkeutta) samassa määrin
3290 VI,71 | kieltä? Meitä on täällä partilaisia, meedialaisia ja elamilaisia,
3291 V,54(66) | Vert. kiertokirje Pascendi Dominici gregis (8.9.1907).~
3292 Jod,2(2) | Vatikaanin 2. kirkolliskokouksen pastoraalikonstituutio Kirkko nykymaailmassa (Gaudium
3293 V,61 | valtuutukseksi käsitellä filosofiaa pastoraalisen kasvatuksen piirissä ja
3294 Lop,105 | akateemisella tasolla että pastoraalisesti. Teidän on pidettävä erityisesti
3295 V,60(84) | jälkeinen apostolinen kirje Pastores dabo vobis (25.3.1992),
3296 IV,45 | epäilyttäviksi. Se, minkä patristisen ja keskiajan ajattelu oli
3297 III,24 | kaupunki oli täynnä epäjumalien patsaita. Paavalin huomio kiintyi
3298 VI,74 | miehet Vladimir Solovjev, Pavel A. Florenskij, Petr J. Tshaadaev
3299 Lop,103 | filosofia on ikään kuin peili, jossa kansojen kulttuuri
3300 IV,41 | Kirkkoisät eivät yrittäneet peitellä filosofioiden ja ilmoituksen
3301 III,28 | suorastaan lähtee sitä pakoon pelätessään sen vaatimuksia. Siitä huolimatta
3302 I,7 | kosketus ihmiskuntaan ja pelastaa se. Rakkauden lähteenä Jumala
3303 Lop,107 | ihmisestä, jonka Kristus on pelastanut rakkautensa salaisuudessa,
3304 VII,99 | pääsiäisen salaisuudessa, sillä pelastava totuus voidaan tuntea täyteydessään
3305 I,10 | totuus Jumalasta ja ihmisten pelastuksesta säteilee meille Kristuksessa,
3306 IV,38 | kristillisellä totuudella on pelastusarvo, nämä tiet ovat oikeita
3307 VII,94 | merkityksessä pelastushistoriassa ja pelastushistorialle. Kun ne selitetään täydellisesti,
3308 I,10 | lähtien Jumalan ilmoituksen pelastusluonteen historiassa. He ovat muotoilleet
3309 VI,66 | myös ja ennen kaikkea sen pelastusmerkityksen, mikä näihin lausumiin sisältyy
3310 Jod,6 | mielin toteuttamaan sitä pelastussuunnitelmaa, johon sen oma historiakin
3311 VI,66 | kolmiyhteisen Jumalan salaisuuden ja pelastussuunnitelman universaali merkitys sekä
3312 II,23 | valinnut juuri sen paljastamaan pelastussuunnitelmansa salaisuuden, mitä järki
3313 II,22 | Kristuksen tuleminen oli se pelastustapahtuma, joka vapautti järjen heikkoudestaan
3314 VII,88 | tietämistavat ja tuomitsee pelkäksi mielikuvitukseksi niin uskonnollisen
3315 VII,88 | työnnetään taka-alalle, jotta pelkälle käsin kosketeltavalle saataisiin
3316 III,25 | pääsemään selville, mitä pelkästä kuulopuheesta saatu tieto
3317 VII,81 | vakavaan vaaraan alentaa järjen pelkiksi välineellisiksi toiminnoiksi
3318 I,13(17) | Pensées, 789 (ed. L. Brunschvicg).~
3319 IV,37 | Apostolin sanat näyttävät peräti ajankohtaisilta, kun vertaamme
3320 IV,43(45) | gratia non tollat naturam sed perficiat."~
3321 VI,70 | Kristuksessa Jumalan lasten perheen ykseyteen. Kristuksessa
3322 VII,98 | yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta, perheestä ja elämän ja ympäristön
3323 III,27 | vakaumuksia ja kokemuksia, perheiden keskuudessa eläviä ja kulttuuriin
3324 Jod,4 | tajuaa, että hänellä on nämä periaatteet, vaikkakin epäselvässä,
3325 V,49 | toimisi järjen valossa omien periaatteidensa ja sille ominaisten metodien
3326 VII,96(112) | tilapäisellä perustalla. Se lepää periaatteilla ja käsitteillä, jotka ovat
3327 VI,68 | ratkaisunteon yleisistä periaatteista. ~
3328 IV,46 | mahdollisuudet antaneen periksi markkinoiden logiikan lisäksi
3329 VI,65 | menetelmällään se pääsee perille ilmoituksen sisällöistä,
3330 IV,36 | yksittäisistä vanhoista perimätiedoista ja jatkui yleisen järjen
3331 IV,37 | jotka nojautuvat ihmisten perinnäisiin käsityksiin ja maailman
3332 V,61 | kulttuureista ja traditioista. Näitä perinnäistapoja on kuitenkin tutkittava
3333 VI,72 | Kirkko saa havaita tässä perinnössä uusia viitteitä ryhtyä näiden
3334 V,58 | toivat rohkeasti tomistisen perinteen oman aikansa filosofisiin
3335 VII,85 | että olemme juurtuneet perinteeseen, pystymme tuomaan tänään
3336 VI,72 | omaksua tästä rikkaasta perinteestä ainekset, jotka ovat sopusoinnussa
3337 VI,69 | Eurooppa-keskeisen filosofian sijasta perinteiseen viisauteen. Jotkut taas
3338 V,56 | mieltä, johon filosofia on perinteisesti pyrkinyt. En voi kuitenkaan
3339 V,61 | ilmentymiä, jotka ovat aitoa perintöä kyseisistä kulttuureista
3340 V,60 | jatkuvasti pätevään filosofiseen perintöön, mutta opetuksessa on otettava
3341 VI,76 | yliluonnollinen kutsumus, samoin perisynnin mahdollisuus. Näissä tehtävissä
3342 V,55 | tradition laiminlyömisestä ja perityn terminologian hylkäämisestä. (77) ~
3343 Jod,4 | omista perspektiiveistä periytyvää, epätäydellistä näkökulmaa
3344 V,54 | kritiikittömästi marxilaisuudesta periytyviä käsityksiä ja menetelmiä. (71) ~
3345 IV,36 | kansanomaisiin, stoalaisuudesta periytyviin käsityksiin. Se ei ollut
3346 III,34 | lihaksi tullut Sana, joka koko persoonallaan ilmoittaa Isän (vert. Joh.
3347 Jod,5 | kysymyksiä inhimillisen, persoonallisesti eletyn yhteiskunnallisen
3348 VI,74 | haluaisin mainita sellaiset persoonallisuudet kuin John Henry Newman,
3349 I,14 | ja merkittävimpiä luovia persoonallisuuksia. Canterburyn piispa kirjoittaa
3350 IV,48 | imaginaatiota ja tiedostamatonta, persoonallisuutta ja intersubjektiivisuutta,
3351 III,32 | suhteissa etsitään pikemminkin persoonan omaa totuutta: mikä hän
3352 VI,66 | Kolminaisuuden sisäisistä persoonasuhteista, Jumalan luovasta toiminnasta
3353 I,13 | velkoa Jumalalta, luontuu persoonien välisen kanssakäymisen horisonttiin.
3354 Lop,101 | yksilön ajattelulle ominaisten perspektiivien rajoituksiin. Filosofia
3355 III,32 | väkivaltainen kuolema saa häntä perumaan myöntymistään totuuteen,
3356 V,50 | ovatko näiden koulukuntien perusajatukset sopusoinnussa tai ristiriidassa
3357 VII,96 | historia osoittaa, että tietyt peruskäsitteet säilyttävät universaalin
3358 VII,88 | köyhtyy, kun siitä poistetaan perusongelmat, joiden eteen ihminen, animal
3359 VII,88 | filosofian muihin suuriin perusongelmiin. Ellei skientismi suorastaan
3360 V,57 | korostanut yhtä tarkkaavaisesti perusperiaatteita, jotka johtavat filosofisen
3361 III,34 | ykseys on jo ihmisjärjen peruspostulaatti, joka on ilmaistu non-kontradiktioprinsiippinä.
3362 VI,77 | Kummassakin tapauksessa autonomian perusprinsiipit olisivat vaarassa turmeltua;
3363 II,18 | otettava huomioon tietyt perussäännöt voidakseen ilmaista omaa
3364 VII,93 | lähettää totuuden Hengen perustaakseen kirkkonsa ja antaakseen
3365 IV,43 | tunnustaa vielä tärkeämmäksi perustaksi sen, että luonto, filosofian
3366 IV,36 | ainakin osittain. Tältä perustalta kirkkoisät aloittivat hedelmällisen
3367 III,28 | ihminen ei pysty koskaan perustamaan elämäänsä epäilykselle,
3368 V,54 | totesi, että modernismin perustana on fenomenalistisia, agnostisia
3369 III,34 | ja sama Jumala, joka on perustanut ja takaa sen asioiden ymmärrettävyyden
3370 I,13 | ihminen antautuu Jumalalle, perustapahtumana, ratkaisuna jossa koko persoona
3371 VI,72 | universaalisuus, sillä ihmishengen perustarpeet ovat identtiset erilaisissa
3372 Jod,5 | mielekkyydestä ja viimeisestä perustasta. Meillä ei siis ole toivoa
3373 VII,98 | koko kiertokirjeen sitä perustavaa roolia, joka totuudelle
3374 VII,83 | absoluuttiin, viimeiseen ja perustavaan. Tämä on itsestään selvä
3375 Lop,103 | huomioonottamista saamme pitää perustavana ja omaperäisenä apuna evankeliumin
3376 I,11 | aika saa kristinuskossa perustavanlaatuisen merkityksen" (9), sillä
3377 V,51 | erinomaisten kykyjen tunnistaminen perustavine historiallisine rajoineen
3378 IV,40 | ajattelun virrat yhtyivät. Perusteellinen spekulatiivinen ajattelu
3379 I,13 | pyrkimystä etsiä totuutta perusteellisemmin ja auttavat ymmärrystä pääsemään
3380 V,60 | että pappiskokelaat saavat perusteellisen ja yhtenäisen käsityksen
3381 V,56 | huomata laajaa epäluuloa perusteellisia ja absoluutteja lauselmia
3382 IV,48 | ajatusituja löytyy muun muassa perusteellisissa havainnointia ja kokemusta,
3383 Jod,5 | tuloksiin nojaavin kriteerein. Perusteena on se harhakäsitys, että
3384 VII,93 | katsottuna ehdottoman välttämätön perustehtävä. Ensimmäiseksi on tutkittava
3385 IV,38 | tarvetta syventää uskon ja sen perusteiden ymmärtämistä. Päin vastoin,
3386 V,60 | luomakuntaan verrattuna perustellaan ja osoitetaan hänen järkensä
3387 VI,66 | ennen kaikkea opetuksensa perustellen. Tässä tehtävässä se joutuu
3388 VI,77 | tieteenhaara vaatii kuitenkin perustellusti takuita autonomialleen. ~
3389 III,29 | tiettyyn ilmiöön loogista ja perusteltavaa selitystä, hän uskoo alusta
3390 V,51 | systeemit, metodit, käsitteet ja perustelut ovat voimakkaasti leviämässä.
3391 II,17 | siis ole olemassa mitään perustetta järjen ja uskon jatkuvalle
3392 IV,45 | Kun ensimmäiset yliopistot perustettiin, teologia huomasi joutuneensa
3393 Jod,4 | toteuttaa itseään syvemmin. Perustietäminen lähtee siitä ihmettelystä,
3394 Jod,3 | aikaamme ulottuva filosofinen perustieto todistettavasti vaikuttaa
3395 Jod,1 | Se oli todistus yhdestä perustotuudesta, vähimmäisvaatimus jokaiselle
3396 Jod,5 | ihmisen olemassaoloa koskevat perustotuudet. Samalla se pitää filosofiaa
3397 Jod,6 | joitakin katolisen opetuksen perustotuuksia, jotka nykyisessä kontekstissa
3398 I,13 | viitataan kristinuskon yhteen perustotuuteen. Siinä sanotaan ennen muuta,
3399 VII,90(106) | yksipuolista vapautta, joka ei perustu koko totuuteen ihmisestä
3400 IV,40 | asioita, jotka kokemukseen perustuen ohjasivat monien filosofisten
3401 VII,91 | korostanut järjen itseensä perustumisen ehdotonta vaatimusta. ~Jotkut
3402 VI,66 | objektiiviselle totuudelle perustuvaa filosofiaa ihmisestä, maailmasta,
3403 VII,90(106) | tuo ihmiselle totuuteen perustuvan vapauden. Hän näyttää olevan
3404 III,30 | kohtaamme totuuksia, jotka perustuvat välittömään havaintoon tai
3405 V,53 | ilmoituksen itsensä edellyttämästä perusvaatimuksesta, että Jumalan, kaiken alun
3406 VII,87 | yhteyteensä. Historismin perusväittämä sen sijaan kuuluu: jonkin
3407 VII,80 | sisältyvän "filosofian" perusvakaumus on se, että ihmisen elämällä
3408 I,8 | totuudesta, koskapa Jumala ei petä eikä halua pettää. (6) ~
3409 III,25 | yhtäkään, joka haluaisi tulla petkutetuksi." (24) Voimme oikeutetusti
3410 III,25 | ihmistä, jotka ovat valmiit petkuttamaan muita, mutta en yhtäkään,
3411 II,19 | eläinten ominaisuudet ja petojen rajut vaistot, henkien vallan
3412 VII,82 | vaikka hän syyllistyykin petokseen ja valheeseen. Raamatussa,
3413 II,22 | vietteli alkuvanhempamme siihen petolliseen luuloon, että he olivat
3414 IV,40 | vaatimattomammin ja ilman minkäänlaisia petollisia tarkoituksia siinä käskettiin
3415 VI,74 | Solovjev, Pavel A. Florenskij, Petr J. Tshaadaev ja Vladimir
3416 II,19 | sillä hän antoi minulle pettämättömän tiedon kaikesta, mikä on,
3417 IV,37 | teitä harhaan tyhjillä ja pettävillä viisauden opeilla, jotka
3418 VII,88 | tarkoituksesta. Samalla tavalla pettymystä synnyttää myös se tapa,
3419 VI,76 | silloinkin, kun joudumme pettyneinä toteamaan, että monet viimeksi
3420 IV,40 | koulukuntien kanssa mutta pettynyt niihin kaikkiin. Kun sitten
3421 Lop,108 | filosofiaansa Mariassa (philosophari in Maria). ~Olkoon Viisauden
3422 VII,86 | 86. Kun pidämme kiinni siitä, että tämän
3423 III,24 | Kaikesta näkee, että te tarkoin pidätte huolta jumalien palvonnasta.
3424 V,49 | kustannuksella. (54) Tämä pidättyvyys johtuu syvimmältään siitä,
3425 IV,48 | Toivon, ettei kutsuani pidetä asiattomana halutessani
3426 VII,91 | menetyksiin ehdottomasti oikeina pidettyihin postulaatteihin nähden.
3427 V,55 | säädellään todistettuina pidetyillä filosofisilla lausumilla.
3428 II,16 | ikkunasta ja kuuntelee sen ovien pielessä, joka levähtää lähellä sen
3429 VI,67 | koskeviin kysymyksiin (vert. 1. Piet. 3:15) - pitää huolta siitä,
3430 Lop,108 | sydämessään. ~Roomassa, pyhän Pietarin luona, 14. syyskuuta, ristin
3431 IV,38 | varmasti epäoikeudenmukaiseksi piikittelyksi. Kristityissä ensi alkuun
3432 VII,86 | ehkäisemme vaaran, joka piilee monissa, nykyisin erityisen
3433 V,55 | koeteltava perusteellisesti. ~Piilevä fideismi ilmenee myös siinä,
3434 VII,87 | erehdys, mutta siinä voi piillä myös käsityksiä, jotka ovat
3435 II,16 | Raamatun tekstien oma erityinen piirre on vakaumus, että järjen-
3436 II,16 | kirjoittaja, halutessaan piirtää kuvan viisaasta ihmisestä,
3437 IV,43 | aiheuttaman tottelemattomuuden piirtämistä rajoista ja saa tarvittavan
3438 Lop,101 | tiedoiltaan ja kulttuurisilta piirteiltään moninaista. ~
3439 V,54(71) | vapautuksen teologian" piirteistä Libertatis nuntius (6.8.
3440 V,50 | ilmoitettua totuutta. Meillä piispoilla on tätä erottelukykyä käyttäessämme
3441 Jod,6 | Totuudesta todistaminen on siis piispoille uskottu tehtävä. Emme voi
3442 VII,85 | tällaisesta huolissaan? Tämä piispoja koskeva viisauteen tähtäävä
3443 II,23 | vaikka ovatkin jääneet pinnallisen systeeminsä vangeiksi. Uskon
3444 VII,88 | analyysein, jotka nojautuvat pinnallisiin analogioihin, joilta taas
3445 V,55 | Teologiankin piirissä nousee pintaan jo aikaisemmin käsiteltyjä
3446 Lop,106 | tieteellisen tutkimuksen rohkeille pioneereille, joita ihmiskunta saa mitä
3447 Lop,108(132)| He noerà tes pìsteos tràpeza." Pseudo-Epiphanius:
3448 IV,46 | vastustaa tätä ajattelua pitäessään uskoa vahingollisena. Heidän
3449 IV,37 | varottaa kolossalaisia: "Pitäkää varanne, ettei kukaan houkuttele
3450 IV,36 | Apostolin Areopagilla pitämän puheen eksegeettinen analyysi
3451 VI,69 | näkemystä, että teologian tulisi pitäytyä kreikkalaisperäisen ja Eurooppa-keskeisen
3452 I,15 | joka elää immanenssiin pitäytyvän ajatustavan ehdollisuuksien
3453 IV,45 | tarvitseman autonomian, vaikka he pitivätkin kiinni teologian ja filosofian
3454 Jod,4 | kaltaisina, ja hän menettää ennen pitkää kykynsä olla olemassa todella
3455 IV,43 | Aivan erityinen sija tällä pitkällä matkalla kuuluu pyhälle
3456 III,24 | syvälle ihmissydämeen. Myös pitkäperjantain liturgia muistuttaa erityisesti
3457 III,32 | rakkauden, joka ei tarvitse pitkiä todisteluja vakuuttaakseen
3458 IV,39 | että teologian omaksuma platonilainen ajattelu koki itse syvälle
3459 IV,40 | 40. Platonilaisen ja uusplatonilaisen ajattelun
3460 IV,40 | Augustinus syyttää niitä samoja platonilaisia, joihin etupäässä liityttiin,
3461 V,50 | erilaisia koulukuntia. Tämäkin pluralismi asettaa opetusviralle vastuun
3462 VI,69 | käsitettyään väärin kulttuurisen pluralismin kieltävät suoralta kädeltä
3463 Jod,5 | tehnyt tilaa holtittomalle plurarismille, joka perustuu siihen oletukseen,
3464 II,22 | korkeammasta prinsiipistä. Pöyhkeyden aikaansaama sokaistuminen
3465 Lop,108 | nimen "uskon hengellinen pöytä" (132). He näkivät pyhässä
3466 II,23 | jota filosofit käyttivät pohdiskellessaan Jumalaa, kun hän haluaa
3467 VI,79 | Sellainen filosofia muodostaisi pohjan kulttuurien ja kristillisen
3468 V,49 | olisi paljonkaan hyötyä. Pohjimmaltaan filosofialle kuuluvan autonomian
3469 VI,65 | fideihin, tarkastellessaan ja pohtiessaan tietämisen ja sen henkilökohtaisen
3470 VII,98 | moraaliteologialta tarkkaavaista pohtimista, jonka juuret ovat Jumalan
3471 II,23 | Jumalan ristille naulittu Poika on historiallinen tapahtuma,
3472 I,11 | 1:1-2). Hän lähetti näet Poikansa, ikuisen Sanan, joka valaisee
3473 VII,96(112) | niin ettei ole luvallista poiketa niistä." Kiertokirje Humani
3474 VI,75 | korrektista vaatimuksesta poikkeaa hyvin selkeästi niin kutsutun "
3475 V,57 | filosofisten oppien erehdyksiä ja poikkeamia. Se on korostanut yhtä tarkkaavaisesti
3476 VI,79 | absoluuttia ja muun tiedon poissulkevaa pätevyyttä, ei saa milloinkaan
3477 VII,88 | ajattelu köyhtyy, kun siitä poistetaan perusongelmat, joiden eteen
3478 I,9 | historiassa lopullisesti Pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa (
3479 IV,46 | päämäärille, joista kasvoivat poliittis-yhteiskunnallisella tasolla totalitääriset järjestelmät,
3480 VII,98 | sosiaalisten, taloudellisten, poliittisten ja tieteellisten haasteiden
3481 VII,92 | Silloin seuraamme niitä polkuja, jotka ylösnousseen Herran
3482 Jod,1 | elämän tarkoitusta, ne ovat polttaneet kautta aikojen ihmisen sielua,
3483 Jod,1 | tarkoituksesta tulee yhä polttavammaksi. Siitä syystä kaikki se,
3484 V,63 | mainituista syistä on mielestäni polttavan tärkeää korostaa uudelleen
3485 IV,36 | tiedämme, Kreikan uskonto oli polyteististä, niin kuin useimmat kosmiset
3486 II,22 | viisauskirjallisuutta ja sen ponnekkuutta. Apostoli ilmaisee syvän
3487 VII,97 | vaikeampi ja vaativampi ponnistelu: sen tulisi tehdä ilmoitetun
3488 Lop,106 | kehottaa heitä jatkamaan ponnistelujaan ja pysymään silloin jatkuvasti
3489 II,18 | olevan henkilökohtaisen ponnistelun tulosta; kolmas sääntö perustuu "
3490 III,33 | sen, minkä se nyt kokee ponnisteluna ja kaipuuna. ~
3491 II,21 | tutkimisensa vaatimassa ponnistelussa myös rasitusta, joka johtui
3492 II,23 | tapahtuma, johon kaikki järjen ponnistelut kariutuvat sen yrittäessä
3493 Jod,2 | osallistuu ihmiskunnan yhteiseen ponnisteluun totuuden saavuttamiseksi; (2)
3494 VI,71 | Juudeasta ja Kappadokiasta, Pontoksesta ja Aasian maakunnasta, Frygiasta,
3495 IV,41 | näkivät asian laajasti sekä positiiviselta että negatiiviselta puolelta,
3496 IV,38 | Filosofisen ajattelun positiivisen kohtaamisen pioneerina on
3497 VII,91 | voidaan monesti pitää joko positiivisena tai negatiivisena ilmiönä,
3498 IV,36 | uskotaan. Tämä tie vaikutti positiivisesti lähinnä käsitykseen Jumalasta.
3499 V,61 | huomata kansanviisauden positiiviset piirteet, kun niitä tarkastellaan
3500 Jod,5 | kokonaisuudessaan. Näin saavutetuista positiivisista tuloksista huolimatta emme
3501 V,53 | ja samalla painottaa sitä positiivista apua, jota järjen tieto
3502 VII,88 | hyväksyy päteviksi vain positiivisten tieteiden tietämistavat
3503 VII,87 | laatia kuvauksen menneen ajan positioista, jotka nyt ovat jo suurimmaksi
3504 VII,94 | niin kuin historistinen positivismi ne mielellään käsitti. (111)
3505 VII,88 | ilmeni aikaisemmin sekä positivismissa että neopositivismissa,
3506 I,14 | quiddam maius quam cogitari possit) [- -] Ellet olisi tällainen,
3507 VII,91 | johtui toisaalta siitä, että "postmodernia" voidaan monesti pitää joko
3508 VII,91 | nimittäneet omaa aikaamme "postmodernin" aikakaudeksi. Tämä käsite,
3509 VII,91 | joka tapauksessa varma: postmodernismiin lukeutuviin ajattelun suuntauksiin
3510 Jod,3 | todistettavasti vaikuttaa jopa niissä postulaateissa, joita monet kansalliset
3511 VII,91 | ehdottomasti oikeina pidettyihin postulaatteihin nähden. Näin on syntynyt
3512 VII,85 | argumentaationsa näiden postulaattien perustalla ja jatkaa sitä
3513 VII,81 | jopa muodostua ihmiskunnan potentiaaliseksi tuhoajaksi. (98) ~Jumalan
3514 I,14(20) | Proslogion, pr_mium ja 1, 15.~
3515 VI,79(95) | Augustinus: De prædestinatione sanctorum, 2, 5.~
3516 V,61 | ja valmistuksessa uskoon (præparatio fidei) jonakin sivuaineena
3517 IV,41(40) | De præscriptione hæreticorum, VII, 9: "Quid
3518 IV,44(48) | Summa theologiæ, I, 1, 6: "Præterea, hæc doctrina per studium
3519 Jod,5 | arvioiduksi viime kädessä pragmaattisin, olennaisilta osin empiirisen
3520 V,52 | jotka opettivat sielun pre-eksistenssiä, (56) samoin kuin lauselmat
3521 IV,44(50) | Ambrosiasterin kuuluisan lauseen, In prima Cor 12:3: "Kaikki totuus,