Table of Contents | Words: Alphabetical - Frequency - Inverse - Length - Statistics | Help | IntraText Library |
Ioannes Paulus PP. II Fides et Ratio IntraText - Concordances (Hapax - words occurring once) |
bold = Main text Chapter, Paragraph grey = Comment text
3522 II,22 | riippuvainen korkeammasta prinsiipistä. Pöyhkeyden aikaansaama 3523 Jod,4 | olemisen ensimmäiset ja yleiset prinsiipit ja tekemään niistä loogisesti 3524 VI,79 | sääntöjään ja tukeutua omiin prinsiippeihinsä; totuushan voi olla vain 3525 Jod,4 | finaliteetin ja kausaliteetin prinsiippejä samoin kuin käsitystä ihmisestä 3526 VI,75 | saavuttamisen. Tässäkin toteutuu se prinsiippi, että armo ei turmele luontoa, 3527 VII,91 | keskipisteenä olevaan immanenssin prinsiippiin on laukaissut edellisestä 3528 VII,97 | Teologia, joka saa prinsiippinsä ilmoituksesta uutena tietämisen 3529 VII,96(112) | asiakirja Interpretationis problema (lokakuu 1989).~ 3530 Jod,2(1) | osallisia tähän Kristuksen profeetalliseen lähetystehtävään, ja tämän 3531 IV,43 | ratkaisun ydin, jonka hän löysi profeetallisella terävyydellään järjen ja 3532 I,11 | monesti ja monella tapaa profeettain kautta Jumala 'on näinä 3533 IV,36 | puheissaan "Moosekseen ja profeettoihin", sillä pakanat eivät olisi 3534 III,33(28) | nerous osoittaa. Ikään kuin profetiana se asettaa ihmiskunnalle 3535 V,59 | jotka kehittivät siten profiloituneita synteesejä, etteivät he 3536 Lop,105(128)| Prologus, 4: Opera omnia, Firenze 3537 IV,42 | factus sum; et nondum feci propter quod factus sum." (42) Pyrkimys 3538 VII,89 | käytä ratkaisuja ohjaavissa prosesseissaan teoreettista mietiskelyä 3539 VII,97 | totuuden tai intellectus fidein prosessi ymmärrettäväksi. Intellectus 3540 VI,70 | julistamisen alkuhetkistä lähtien prosessiin, jossa se on kohdannut erilaisia 3541 I,14 | Canterburyn piispa kirjoittaa Proslogionissaan: "Suunnatessani ajatukseni 3542 III,26 | filosofeja eikä Jobin kirjan provokatorisia kysymyksiä voidaksemme asettaa 3543 II,17 | siinä on hänen aateluutensa. Psalminkirjoittaja liittää uuden kiven tähän 3544 Lop,108(132)| noerà tes pìsteos tràpeza." Pseudo-Epiphanius: saarna Marian, Jumalan 3545 IV,36 | yrittäneet kaikin tavoin puhdistaa ihmisten jumalakäsityksen 3546 Lop,100 | tuloksia kriittisesti ja puhdistavasti. Samoin ne kannustavat toisiaan 3547 IV,36 | jäädä silleen, ja uskonto puhdistettiin rationaalisen analyysin 3548 VI,76 | Sillä tarkoitetaan järjen puhdistumista uskon kautta. Jumalallisena 3549 IV,41 | tavalla transsendenssille. Puhdistunut ja vilpitön järki kykeni 3550 VII,84 | selventävät ajattelumme ja puheemme rakennetta ja kieleen sisältyvää 3551 IV,39 | käsitys siitä järjenmukaisena puheena Jumalasta oli nimittäin 3552 IV,36 | piti viisaampana liittyä puheessaan niiden filosofien ajatustapaan, 3553 IV,36 | kristityt eivät voineet viitata puheissaan "Moosekseen ja profeettoihin", 3554 VII,95 | totuuksia, jotka transsendoivat puhetapahtuman. Totuutta ei näet voida 3555 VI,66 | sisältöjä, kuten esimerkiksi puhetta Jumalasta, Kolminaisuuden 3556 III,24 | elämän. Sitten hän jatkaa puhettaan näin: "Yhdestä ihmisestä 3557 IV,38 | oikeaan ajatteluun että puhtaaseen elämään; se suhtautuu viisauteen 3558 VI,73 | ja loppujen lopuksi pois puhtaasta, yksinkertaisesta totuudesta. 3559 Jod,3 | rikkautena hakee ilmaisuaan myös puhtaasti filosofisissa muodoissa 3560 V,49 | kansan uskon selkeyttä ja puhtautta hämmentämällä synnyttävät 3561 VII,83 | korkein hyvä, Jumala itse. En puhu tässä metafysiikasta minään 3562 VII,92 | tehokkaammin. Meidän on syytä tästä puhuessamme muistaa sanat, jotka paavi 3563 Lop,103 | julistamisen päätavoitteena. (125) Puhuessani väsymättä evankeliumin uuden 3564 VI,77 | mielessä, jossa Aristoteles puhui kokemustieteistä "ensimmäisen 3565 VI,76 | spekulaatioon. Tällöin ei siis puhuta yksinkertaisesti filosofiasta, 3566 VII,95 | 95. Jumalan sana ei puhuttele vain yhtä ainoaa kansaa 3567 I,10 | rakkautensa ylenpalttisuudessa puhuttelee ihmisiä kuin ystäviään ( 3568 I,11 | sanoo tämän selkein sanoin: "Puhuttuaan monesti ja monella tapaa 3569 VII,84 | inhimillisellä kielellä puhuttuna, ei kykenisi lausumaan Jumalasta 3570 VI,71 | kysyivät: "Eivätkö nuo, jotka puhuvat, ole kaikki galilealaisia? 3571 VI,74 | Haluan esittää heidät vain puhuvina esimerkkeinä sellaisesta 3572 II,23 | pelkästään inhimillisen logiikan puitteisiin. "Missä ovat viisaat ja 3573 VII,91 | tekijöiden kokonaisuuden esiin pulpahtamista, joiden kuvitellaan levinneisyytensä 3574 II,23 | Tämän kallion toisella puolella se voi kuitenkin päästä 3575 VII,93 | korottamiseensa Isän oikealle puolelle. Sieltä hän lähettää totuuden 3576 IV,41 | positiiviselta että negatiiviselta puolelta, he eivät olleet naiiveja 3577 Lop,104 | kuuluvaa harkintaa, ei meidän puoleltamme sulje pois ketään, ei niitä, 3578 III,24 | kaikkien uskosta osattomien puolesta: "Kaikkivaltias, iankaikkinen 3579 I,15 | sanomaan: 'Kuka nousee meidän puolestamme taivaaseen noutamaan sen 3580 VI,72 | erilaisuuteensa pitämään puoliaan muita traditioita vastaan. 3581 VI,73 | järkensä ajattelukyvyn kaikin puolin käyttöön liikeratana, joka 3582 III,30 | mietittävä yhtä filosofian puolta. ~ 3583 V,49 | kun sellaiset väärät ja puolueelliset teoriat valtaavat alaa, 3584 V,56 | siitä vakuuttava järjen puolustaja. ~ 3585 V,55(72) | jokaista uskovaa kristittyä puolustamasta tieteen oikeutettuina tuloksina 3586 I,13 | Uskossa saatu tieto ei siis pura salaisuutta. Usko tekee 3587 II,22 | puutarhaan, jonka keskellä kasvoi puu, "joka antaa tiedon hyvästä 3588 II,22 | Jumala asetti hänet Edenin puutarhaan, jonka keskellä kasvoi puu, " 3589 VI,70 | omaa joskin välttämättä puutteelliseksi jäävää ajattelua. Sekä filosofia 3590 II,19 | niinkään soveltuvien välineiden puutteesta, vaan ennemmin ihmisen vapaan 3591 IV,46 | moraalisten kiinnekohtien puuttuessa, kadottamaisillaan mielenkiintonsa 3592 V,52 | Kirkon opetusvirka ei ole puuttunut asioihin vasta viime aikoina 3593 V,61 | Kun tähän aiheeseen nyt puututaan monistakin syistä - samalla 3594 V,55 | pidetään yksin ja ainoastaan pyhää Raamattua ja samalla kaivetaan 3595 IV,44 | hän käsitti, mikä osuus Pyhällä Hengellä on ihmisen tietämisen 3596 IV,43 | pitkällä matkalla kuuluu pyhälle Tuomaalle, ei ainoastaan 3597 IV,44(50) | kuka tahansa, on peräisin Pyhästä Hengestä."~ 3598 III,24 | kaupungilla ja katselin teidän pyhiä paikkojanne, löysin sellaisenkin 3599 VII,80 | alkoivat vähitellen tajuta pyhiin kirjoihin sisältyvän rikkauden. 3600 Jod,2 | totuuden ihmisen elämästä, pyhiinvaeltaja tämän maailman teille, joilla 3601 VI,71 | Jerusalemiin saapuneiden pyhiinvaeltajien todistama tapahtuma nousee 3602 VII,98 | ehdottomasti liittyy kristilliseen pyhyyteen ja inhimillisten ja yliluonnollisten 3603 Jod,2(1) | että rakastamme sitä ja pyrimme ymmärtämään sen mahdollisimman 3604 I,14 | olen pyrkinyt, ja mihin pyrin yhä edelleen? [- -] Herra, 3605 V,55 | vaaraa, että Raamatun totuus pyritään löytämään yhtä ainoaa menetelmää 3606 Jod,5 | järjellä on oma osuutensa pyrittäessä niihin päämääriin, jotka 3607 IV,40 | tunsivat päämäärän, johon on pyrittävä, mutta eivät halunneet tietää 3608 Lop,105 | opettamiseen. Teidän tulee pyrkiä täyttämään tehtävänne Vatikaanin 3609 III,24 | pitänyt esillä: Jumalan luokse pyrkiminen ja kaipaus Jumalaan on kylvetty 3610 IV,38 | pyrkii siihen; se on sielun pyrkimistä sekä oikeaan ajatteluun 3611 IV,43 | välttyi luonnonvastaiselta pyrkimykseltä kieltää maailma ja sen arvot, 3612 III,24 | ilmaissut ihmisen universaalin pyrkimyksen. ~ 3613 Jod,5 | olemisesta ja keskittänyt pyrkimyksensä tietoon ihmisestä. Se ei 3614 V,51 | ikään kuin opetusvirka pyrkisi hylkäämään kaiken keskinäisen 3615 III,28 | olemassaoloonsa, vaikka hän pyrkisikin välttämään sitä, sillä ihminen 3616 VI,69 | kriittistä ja yleispätevyyteen pyrkivää refleksiota, jota sitä paitsi 3617 II,16 | tiedon hajaannuttamiseen pyrkivän modernin maailman käyttävän 3618 II,18 | tietäminen on tie, jolla ei ole pysähdyspaikkoja; toinen sääntö puhuu tietoisuudesta, 3619 VII,84 | kuitenkin sellaisia, jotka ovat pysähtymässä tutkimuksissaan siihen, 3620 V,57 | Kirkon opetusvirka ei ole pysähtynyt vain paljastamaan filosofisten 3621 Lop,101 | ihmisen mietteitä, jotka pysähtyvät aina, olkoot kuinka syvällisiä 3622 VI,66 | järjen täytyy kuitenkin pystyä esittämään tietonsa käsitteellisesti 3623 IV,42 | uskon sisällöistä; se ei pystyisikään siihen, koska tällainen 3624 IV,48 | keskenään, niin että ne pystyisivät toistensa autonomiaa kunnioittaen 3625 IV,41 | sisällön intensiivisesti, he pystyivät pääsemään mitä syvällisimpään 3626 IV,42 | varmuudella, vaikka hän ei pystykään tunkeutumaan ymmärryksellään 3627 VII,85 | juurtuneet perinteeseen, pystymme tuomaan tänään ilmi jotakin 3628 I,12 | jota ihmishenki ei olisi pystynyt edes kuvittelemaan: ikuinen 3629 VI,71 | kiinni uskosta, mutta se ei pystytä vastaanottajalle esteitä 3630 II,23 | rikkoo siis kaikki sille pystytetyt kulttuuriset rajat ja velvoittaa 3631 IV,38 | yhteiskunnallisen aseman ja sukupuolen pystyttämät aidat ja julistanut alusta 3632 VI,66 | Dogmatiikan on omalta puoleltaan pystyttävä esittämään kolmiyhteisen 3633 VII,86 | tämän päivän ajattelun on pysyttävä kiinteässä ja jatkuvassa 3634 VII,95 | antavat muodon vakaana pysyvälle ja lopulliselle totuudelle. 3635 VI,71 | ja niiden elinvoima ja pysyvyys juontuu kyvystä pysyä avoimena 3636 VII,97 | rakenteissaan. Se saa voimansa ja pysyvyytensä siitä, että se tukeutuu 3637 Lop,108 | kaikista esteistä. Siihen pyydämme esirukousta häneltä, joka 3638 Lop,107 | 107. Pyydän jokaista pitämään kaikin 3639 VII,84 | näillä käsityksillä aiotaan pyyhkiä pois uskonsisällöt apriorististen 3640 Lop,105 | Itinerarium mentis in Deum hän pyysi tätä pitämään selkeästi 3641 IV,38 | sisäiseen kääntymykseen ja pyytämään kastetta. Kristityt eivät 3642 III,24(22) | Ut te semper desiderando quaererent et inveniendo quiescerent." 3643 I,14 | ajatella (quiddam maius quam cogitari possit) [- -] Ellet 3644 I,14 | mitä voidaan ajatella (quiddam maius quam cogitari possit) [- -] 3645 III,24(22) | quaererent et inveniendo quiescerent." Missale Romanum.~ 3646 I,14 | ajatella voidaan (non solum es quo maius cogitari nequit), 3647 IV,44 | siitä, että "omne verum a quocumque dicatur a Spiritu Sancto 3648 IV,42 | et nondum feci propter quod factus sum." (42) Pyrkimys 3649 VII,94(111) | Vert. Kirkon raamattukomission instruktio evankeliumien 3650 VII,91 | reaktioita, jotka ovat johtaneet radikaaleihin menetyksiin ehdottomasti 3651 II,23 | Apostoli ei kaihda käyttämästä radikaaleintakaan kieltä, jota filosofit käyttivät 3652 IV,48 | kiinnittämään katsettaan uuteen ja radikaaliin olemiseen. ~Toivon, ettei 3653 II,23 | alku esittää tämän ongelman radikaalilla tavalla. Jumalan ristille 3654 IV,45 | asenteet muuttuivat yhä radikaalimmiksi, kunnes he alkoivat vaatia 3655 VI,66 | ihmisestä, maailmasta, ja vielä radikaalimmin, olemisesta. ~ 3656 IV,43 | tämänpuoleisuuden ja evankeliumin radikaalisuuden keskinäinen sovinto; näin 3657 IV,46 | 46. Silmäänpistävimmät radikaalit suuntaukset ovat meille 3658 V,55 | suuntaukset esimerkiksi raivaavat uudelleen tietä tietynlaiselle 3659 IV,43 | historiaan pioneerina, joka on raivannut filosofiaan ja universaaliin 3660 IV,36 | antiikin filosofien kanssa ja raivasivat siten tietä Jeesuksen Kristuksen 3661 VII,88 | kosketeltavalle saataisiin raivatuksi tilaa. Tiede hankkiutuu 3662 Jod,5 | pystyttää tälle totuudelle raja-aitoja ja rajoituksia. ~Tästä on 3663 VII,91 | ettei historian aikakausien rajaamisesta ole olemassa mitään yksimielisyyttä. 3664 VII,80 | mukaan johtaa minkäänlaisen rajallisen materian syyksi, vaan siinä 3665 VII,82 | todellisuuden yksittäisiin, rajallisiin aspekteihin - funktionaalisiin, 3666 I,14 | paikallaan mikään muu kuin sen rajallisuus Jumalan rajattoman salaisuuden 3667 II,17 | aavistaa näet, että sen rajan takana on olemassa tyydyttävä 3668 II,22 | ylittävän omat luonnolliset rajansa. Se tarkoittaa ensinnä sitä, 3669 VII,95 | ei näet voida milloinkaan rajata johonkin aikaan tai kulttuuriin. 3670 I,14 | sen rajallisuus Jumalan rajattoman salaisuuden edessä. ~Ilmoitus 3671 V,51 | perustavine historiallisine rajoineen on vaivalloista, voi monta 3672 VII,94 | nämä tekstit, tosin kielen rajoissa, haluavat välittää. ~Mitä 3673 IV,43 | tottelemattomuuden piirtämistä rajoista ja saa tarvittavan voiman 3674 V,51 | keskinäisen yhteyden tai rajoittamaan sitä. Se haluaa päin vastoin 3675 VI,72 | vapauttaa hengen ajan ja paikan rajoitteista. Tämän dynaamisen vapauden 3676 VII,83 | jos ihmisen tieto rajoittuisi ankarasti vain aistein koettavaan 3677 VII,95 | ilmaisemaan historiallisesti rajoittuneella kielellään totuuksia, jotka 3678 III,28 | myöntäneet. Järjen myötäsyntyinen rajoittuneisuus ja sydämen häilyvyys hämmentävät 3679 Lop,106 | vaikka se koskisi vain rajoittunutta todellisuutta maailmassa 3680 Jod,5 | totuudelle raja-aitoja ja rajoituksia. ~Tästä on kehittynyt monenlaista 3681 Lop,101 | ominaisten perspektiivien rajoituksiin. Filosofia saa huomata, 3682 II,19 | ominaisuudet ja petojen rajut vaistot, henkien vallan 3683 IV,38 | viisauteen ystävällisesti ja rakastaen ja tekee kaikkensa päästäkseen 3684 Intro | tuntemaan Jumalan ja häntä rakastaessaan oppisi tuntemaan täyden 3685 Jod,2(1) | merkitsee myös sitä, että rakastamme sitä ja pyrimme ymmärtämään 3686 Jod,6 | jokainen sydämessään totuutta rakastava ihminen löytäisi oikean 3687 II,16 | esittää hänet totuutta rakastavana ja sitä etsivänä olentona: " 3688 VII,92 | odotukseen, jotka todella rakastavat kristillistä, katolista 3689 IV,44 | salaisuuteen. ~Pyhä Tuomas rakasti totuutta syvästi omaa etuaan 3690 Jod,5 | syvempään tietämiseen. Näin on rakennettu kompleksisia ajatusjärjestelmiä, 3691 V,62 | ja teologisen tietämisen rakentavalla harmonialla on suuri merkitys. 3692 II,19 | että minä tunnen maailman rakenteen ja alkuaineiden voiman, 3693 VII,83 | perustuu hänen henkiseen rakenteeseensa. Juuri persoona merkitsee 3694 VI,77 | ahtautua sellaisiin ajattelun rakenteisiin, jotka olisivat uskon ymmärryksen 3695 VII,97 | kausaalisissa ja kommunikatiivisissa rakenteissaan. Se saa voimansa ja pysyvyytensä 3696 Lop,106 | atomaarisista ja molekulaarisista rakenteista. Tie, jonka he ovat jo kulkeneet, 3697 VI,66 | loogisia ja käsitteellisiä rakenteita, joissa kirkon opetus artikuloituu, 3698 VII,97 | tai ekklesiologia, joka rakentuisi yksinomaan yhteiskunnan 3699 Lop,104 | jota johtaa yksinomaan rakkaus totuutta kohtaan ja jossa 3700 Lop,107 | hänet on kutsuttu Jumalan rakkauteen ja tuntemaan Jumala. Se 3701 V,61 | huomattavissa tässä asiassa tiettyä rappiota. Se näyttää johtuneen skolastisen 3702 VII,95 | riippuvuussuhteet eivät rasita. ~Ihminen kykenee ilmaisemaan 3703 II,21 | vaatimassa ponnistelussa myös rasitusta, joka johtui järjen rajojen 3704 V,50 | niin että se koituu recta ration eli sellaisen järjen hyväksi, 3705 III,33 | totuutta ei saavuteta vain rationaalista tietä vaan myös siten, että 3706 VI,76 | omalla alueellaan ja omien rationaalisten metodiensa mukaan, mutta 3707 IV,42 | on käsittämätön (rationabiliter comprehendit incomprensibile 3708 VII,88 | joiden eteen ihminen, animal rationale, on alituisesti joutunut 3709 V,55 | uudelleen tietä tietynlaiselle rationalismille varsinkin siten, että teologista 3710 VII,91 | analysoimiseen. Toisaalta suostuminen rationalistisen vaatimuksen keskipisteenä 3711 I,12 | näkökulman ulkopuolella ratkaisemattomana arvoituksena. Missä muualla 3712 III,27 | vastauksesta riippuu yksi ratkaiseva etappi etsimisen tiellä: 3713 VI,73 | käsitteitä tai palasia. Ratkaisevaa on, että uskova ottaa totuutta 3714 III,33(28) | silmänräpäykselle, niin tärkeille ja ratkaiseville elämänvaiheille kuin tavalliseen 3715 II,16 | tarkastellaan, analysoidaan ja ratkaistaan järjen välinein, mutta sillä 3716 VII,96 | jää ennalleen, mutta se on ratkaistavissa. Monet käsitteet säilyttävät 3717 III,33 | pelkästään yksittäisille ratkaisuilleen. Hän pyrkii etsinnässään 3718 I,13 | Jumalaa vastaan tehdyissä ratkaisuissa. Kuinka kieltäytymistä avautua 3719 I,13 | Jumalalle, perustapahtumana, ratkaisuna jossa koko persoona toimii. 3720 VI,68 | yhteiskunnasta sekä moraalisen ratkaisunteon yleisistä periaatteista. ~ 3721 VII,89 | ihmisen suuret moraaliset ratkaisut alistetaan tosiasiallisesti 3722 VII,93 | pääse mitenkään asialliseen ratkaisuun, ellemme hyväksy filosofialta 3723 Lop,104 | ajatelkaamme vain ympäristöä, rauhaa ja rotujen ja kulttuurien 3724 VI,70 | hänestä. Kristus on meidän rauhamme. Hän on tehnyt nämä kaksi 3725 VII,98 | asiantuntemusta: kysymyksiin rauhasta, yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta, 3726 VI,70 | sanoitta mutta kuitenkin täysin reaalisesti - liittymäkohta Jumalan 3727 VI,76 | uskosta käsin nähty synnin reaalisuus. Sen avulla pahan ongelmaa 3728 V,49 | velvollisuus on sitä vastoin reagoida selkeästi ja päättäväisesti, 3729 VII,91 | edellisestä vuosisadasta lähtien reaktioita, jotka ovat johtaneet radikaaleihin 3730 IV,44 | totuuteen ehdoitta, hän voi realismissaan tunnustaa sen objektiivisuuden. 3731 VII,96 | säilyttävät silti yleensä realistisen arvonsa, vaikka niiden merkitys 3732 V,54(67) | Pius XI: kiertokirje Divini Redemptoris (19.3.1937).~ 3733 I,15 | Noli foras ire, in te ipsum redi. In interiore homine habitat 3734 VII,99 | salaisuus. (120) ~Filosofinen refleksio voi antaa paljon apua totuuden 3735 VI,65 | toimia spekulatiivisella refleksiollaan ajattelun vaatimusten mukaisesti. ~ 3736 VI,79 | valaisee tien filosofiselle refleksiolle. Kristillisestä ilmoituksesta 3737 IV,48 | myös niiden filosofisessa refleksiossa, jotka ovat toiminnallaan 3738 V,62(87) | lateraanikirkolliskokouksen bulla Apostolici regimini sollicitudo, istunto VIII.~ 3739 V,52(58) | lateraanikirkolliskokouksen bulla Apostolici regiminis.~ 3740 III,25 | ympärillään. Kukaan ei saa olla rehellisesti ajatellen välinpitämätön 3741 VII,82 | totuuteen käyttämällä adæquatio rei et intellectusta (99), johon 3742 VII,80 | selkeästi, että kaikenlainen relativismi, materialismi ja panteismi 3743 Jod,5 | monenlaista agnostisismia ja relativismia, joiden seurauksena filosofinen 3744 VII,82 | Radikaalisti fenomenalistinen tai relativistinen filosofia ei olisi omiaan 3745 I,15(21) | De vera religione, XXXIX, 72.~ 3746 V,52(59) | S. Congr. Episcoporum et Religiosorum subscriptæ (26.4.1844).~ 3747 VI,70 | tuonut lähelleen". Jeesus repii erottavat muurit maahan 3748 VII,86 | filosofisten käsitteiden retorinen väärinkäyttö, jota yksi 3749 Jod,6 | kulkeutuu melkein rotkon reunalle, kun he eivät tiedä, mihin 3750 V,62 | esimerkki siitä on Francisco Su rezin teoksen Disputationes metaphysicæ 3751 Jod,5 | tähän totuuteen, hän jää riippumaan omista mielivaltaisista 3752 VI,75 | evankeliumin ilmoituksesta täysin riippumaton filosofia. Sillä tarkoitetaan 3753 V,53 | ovat samalla toisistaan riippumattomat. Kirkolliskokous lähti liikkeelle 3754 II,22 | olivat suvereeneja, muista riippumattomia olentoja, ja voivat jättää 3755 II,22 | itselleen täyden ja ehdottoman riippumattomuuden Luojastaan. ~Ensimmäinen 3756 VI,75 | lisäksi sellaista ajattelun riippumattomuutta, joka osoittautuu selvästi 3757 VII,89 | mitä suurimmassa määrin riippuvaksi yksiulotteisesta ihmiskäsityksestä, 3758 VII,95 | muotoilujen välttämätön riippuvuus historiasta ja kulttuurista 3759 VII,95 | ilmaisemaan totuuteen, jota riippuvuussuhteet eivät rasita. ~Ihminen kykenee 3760 VII,80 | joka ei ota huomioon sitä riippuvuutta, jossa jokainen luotu - 3761 III,29 | Arkielämän havainnointi riittää yksin vahvistamaan, että 3762 II,18 | lopullisesti ja selkeästi, kuinka riittämätöntä hänen tietonsa on ja kuinka 3763 VI,75 | joka osoittautuu selvästi riittämättömäksi. Jos nimittäin se apu torjutaan, 3764 V,55 | kulttuuriin mutta joilta puuttuu riittävä rationaalinen perusta. (72) ~ 3765 II,23 | rakentaa olemassaolon mielelle riittävää perustaa pelkästään inhimillisin 3766 III,26 | tosiasioiden paneminen merkille riittävät meille niin, ettemme pysty 3767 I,15 | ilmoituksesta, ei ole järjen rikastaman ajattelun kypsä hedelmä 3768 VI,73 | filosofia jatkaa matkaansa rikastuneena, koska järki on löytänyt 3769 VII,91 | perintö on itse asiassa rikastunut monilla alueilla. Niistä 3770 III,32 | olevan usein inhimillisesti rikkaampi tapa verrattuna pelkkään 3771 VI,72 | lankeaa tehtävä omaksua tästä rikkaasta perinteestä ainekset, jotka 3772 VI,72 | koituvat kristillisen ajattelun rikkaudeksi. Tässä erottelussaan, johon 3773 II,16 | sivilisaatioiden ja kulttuurien rikkaus. Egyptin ja Mesopotamian 3774 VI,67 | tiedon ilmoitetun salaisuuden rikkauteen. Ilmoitettu salaisuus on 3775 Jod,3 | kulttuurien todellisena rikkautena hakee ilmaisuaan myös puhtaasti 3776 Lop,101 | huomaamme helposti, mitä rikkautta filosofian ja teologian 3777 II,23 | viisaudesta. ~Ristin viisaus rikkoo siis kaikki sille pystytetyt 3778 VI,74 | antiikin filosofian mestareiden rinnalle. Tämä koskee sekä kirkkoisiä, 3779 IV,38 | filosofiaksi" (33); hän rinnasti filosofian Mooseksen lakiin 3780 V,61 | on kuitenkin tutkittava rinta rinnan filosofisen tutkimuksen 3781 II,23 | salaisuudesta rakkautta; risti sitä vastoin voi antaa järjelle 3782 II,23 | suhde törmää julistuksessa ristiinnaulitusta ja ylösnousseesta Kristuksesta 3783 II,23 | Jeesuksen Kristuksen kuolema ristillä, sillä siinä on jokainen 3784 II,23 | radikaalilla tavalla. Jumalan ristille naulittu Poika on historiallinen 3785 VII,92(109) | tapahtui kärsimyksessä ja ristinkuolemassa, jotka näitä sanoja puhuttaessa 3786 VII,90 | ennen, kuin se on joutunut ristiriitaan Jumalan sanan vaatimusten 3787 Jod,5 | erilaisina, jopa toisiinsa nähden ristiriitaisina oppeina. Tässä horisontissa 3788 VII,80 | on Jumalan edessä, johtaa ristiriitoihin, jotka tekevät tyhjäksi 3789 II,23 | ilmoitettu Jeesuksen Kristuksen ristissä. Järki ei voi riistää ristin 3790 IV,38 | Kristinusko oli kaatanut maahan rodun, yhteiskunnallisen aseman 3791 IV,40 | lainkaan. Muut näet lupasivat röyhkeästi tietoa ja nauroivat halukkuudelle 3792 V,56 | Jeesuksessa Kristuksessa, olla rohkaisematta sekä kristittyjä että ei-kristittyjä 3793 Lop,106 | itsenäisyyttä. Erityisesti haluaisin rohkaista filosofian piirissä vaikuttavia 3794 V,51 | ajattelua, edistääkseen ja rohkaistakseen sitä. Yleensä filosofit 3795 Lop,106 | Lausuessani ihailuni ja rohkaisun sanan näille tieteellisen 3796 VI,74 | uudemman ajan ajattelijoiden rohkeassa tutkimustyössä. Länsimaista 3797 V,58 | Lukemattomat oppineet toivat rohkeasti tomistisen perinteen oman 3798 V,56 | itselleen filosofoinnissaan rohkeat päämäärät. Historia opettaa 3799 Lop,106 | tieteellisen tutkimuksen rohkeille pioneereille, joita ihmiskunta 3800 Jod,6 | ja se antautuisi uusin ja rohkein mielin toteuttamaan sitä 3801 IV,46 | kehittymisestä. Ateistinen humanismi rohkeni jopa esittää itsensä uutena 3802 VI,76 | Filosofi saa nöyryydestä myös rohkeuden ryhtyä käsittelemään monia 3803 V,56 | Liittäkäämme tähän vielä rohkeus ottaa selville uusia teitä. 3804 III,24(22) | inveniendo quiescerent." Missale Romanum.~ 3805 VII,85 | uudelleen sen ratkaisevan roolin, joka kuuluu oikeaa tiedostamistapaa 3806 II,22 | Apostoli Paavali auttaa meitä Roomaan kirjoittamansa kirjeen ensimmäisessä 3807 Lop,108 | varjellut sen sydämessään. ~Roomassa, pyhän Pietarin luona, 14. 3808 VI,71 | seudulta, meitä on tullut Roomasta, toiset meistä ovat syntyperäisiä 3809 VI,74 | John Henry Newman, Antonio Rosmini, Jacques Maritain, Etienne 3810 Jod,6 | elämä kulkeutuu melkein rotkon reunalle, kun he eivät tiedä, 3811 Lop,104 | vain ympäristöä, rauhaa ja rotujen ja kulttuurien yhteiseloa 3812 III,24 | erityisesti tästä asiasta, kun rukoilemme siinä kaikkien uskosta osattomien 3813 II,17 | kiven tähän mosaiikkiin rukoillessaan: "Kuinka ylivertaisia ovatkaan 3814 Lop,108 | jonka puoleen kirkko kääntyy rukouksessaan, koska hän on viisauden 3815 III,33(28) | kaikkien aikojen ja kansojen runoutta luova nerous osoittaa. Ikään 3816 Lop,106 | universumista ja sen uskomattoman runsaasta elollisten ja elottomien 3817 Lop,100 | 100. Runsaat sata vuotta sen jälkeen, 3818 Lop,101 | olkoot kuinka syvällisiä tai runsassisältöisiä tahansa, yksilön ajattelulle 3819 Lop,101 | huomata, että teologia on runsassisältöistä yhteistä mietiskelyä, sillä 3820 I,13(16) | Vert. Kristuksen ruumiin ja veren juhlapyhän sekvenssi.~ 3821 V,55 | yksityisiä henkilöitä tai ryhmiä koskevista kysymyksistä, 3822 VII,91 | 91. Ryhtyessäni käsittelemään yllä mainittuja 3823 III,29 | ensimmäisen vastauksen. Ihminen ei ryhtyisi lainkaan etsimään sellaista, 3824 I,14 | Jumalasta, mihin olenkaan ryhtynyt, ja missä olen onnistunut? 3825 VII,96 | avuksi. Niinpä toivomme sen ryhtyvän syventämään käsitteistön 3826 V,52(59) | Eugenio Bautain ex mandato S. Congr. Episcoporum et Religiosorum 3827 IV,44 | kyennyt nousemaan". (51) Häntä saadaan siis nimittää oikeutetusti " 3828 VI,77 | keskustelukumppanikseen saadakseen varmuuden siitä, että sen 3829 III,27 | näistä kysymyksistä. Niihin saadusta vastauksesta riippuu yksi 3830 VI,70 | kaikkialle, "maan ääriin saakka" (Ap. t. 1:8), viemään hänen 3831 III,26 | ulottuu kuoleman taakse: saako hän toivoa elämän jatkuvan 3832 I,13 | mutta Isän kasvoista saamamme tieto on jatkuvasti käsityskykymme 3833 III,29 | samoja, kuin monien muidenkin saamat vastaukset. Varmaankaan 3834 I,15 | leimaa päin vastoin ansiotta saaminen, se tuottaa ajattelua ja 3835 VI,72 | huomispäivän kirkkoa, joka tuntee saaneensa tänä aikana uusia rikkauksia 3836 III,24 | kerrotaan, että Paavali saapui lähetysmatkoillaan Ateenaan. 3837 VI,71 | helluntaipäivänä Jerusalemiin saapuneiden pyhiinvaeltajien todistama 3838 II,21 | hänet "tutkijaksi" (vert. Saarn. 1:13), jonka on vietävä 3839 Lop,108(132)| tràpeza." Pseudo-Epiphanius: saarna Marian, Jumalan äidin, ylistykseksi. 3840 VII,88 | pelkälle käsin kosketeltavalle saataisiin raivatuksi tilaa. Tiede 3841 VII,96 | Näiden mietteiden pohjalta saatamme aavistaa toisen ongelman 3842 II,22 | sidonnaisuudestaan aistein saatavaan tietoon heti, kun se alkaa 3843 IV,37 | viisautena ja elämänkouluna saatettiin helposti sekoittaa korkeampaan, 3844 IV,38 | Vapahtajan mielessä loppuun saatettuna, eikä se tarvitse mitään 3845 V,61 | fidei) jonakin sivuaineena saatikka korvata se kokonaan jollakin 3846 VI,73 | voi olla vain sukupolvien saatossa vähitellen syvenevä Jumalan 3847 II,23 | hulluutta, sen Jumala valitsi saattaakseen viisaat häpeään.[- -] Mikä 3848 I,14 | käsittelemästä muita ongelmia, joista saattaisin saada jotakin hyötyä, silloin 3849 II,18 | asioihin. Hän ei pysty silloin saattamaan ymmärrystään järjestykseen ( 3850 VI,70 | pakanoissa. Kristuksen päätökseen saattaman pelastuksen täyteys kaataa 3851 VI,67 | tutkiessaan, vastaavan uskon aktin saattamana, että uskon tiedon valossa 3852 IV,40 | Pyhän Augustinuksen loppuun saattamasta synteesistä tuli vuosisatojen 3853 VI,65 | järjestelmät, jotka ovat saattaneet vaikuttaa käsitteisiin ja 3854 VII,85 | sanan asettamat vaatimukset saattavat tuntua vaikeilta noudattaa 3855 Jod,6 | pitävät parempana välittömästi saatuja tuloksia, kuin näkevät vaivaa 3856 III,31 | uudelleen ylimenokauden jälkeen saatujen kokemusten ja asioiden miettimisen 3857 Lop,108 | ajattelu kokee pikemminkin saavansa kannustusta saattaa kaiken 3858 V,49 | synnyttävät vakavia seuraamuksia saavia harhaoppeja. ~ 3859 III,33 | eksistenssille olennaista totuutta ei saavuteta vain rationaalista tietä 3860 IV,44 | hyveisiin. Jälkimmäinen saavutetaan näet opiskelemalla, edellinen 3861 III,31 | henkilökohtaisesti kokeillen saavutettuja totuuksia. Kukapa pystyisi 3862 VI,74 | edistää totuuden etsimistä ja saavutettujen tulosten hyväksi käyttämistä 3863 VII,83 | että analyyttistä tietä saavutettuun tietoon. Tämä vaatimus koskee 3864 Jod,5 | kokonaisuudessaan. Näin saavutetuista positiivisista tuloksista 3865 Jod,6 | löytäisi oikean tien ja saavuttaisi totuuden ja siinä levon 3866 VI,79 | tietoinen siitä, ettei se pysty saavuttamaan absoluuttia ja muun tiedon 3867 VII,85 | Se estää nykyajan ihmistä saavuttamasta sisäistä eheyttä. Eikö kirkon 3868 III,27 | totuuteen, vai jääkö se saavuttamatta. Jokainen totuus, osatotuuskin, 3869 III,29 | hän pitäisi ehdottomasti saavuttamattomana. Vasta se näköala, että 3870 VI,76 | luonnollisesti olekaan sen saavuttamattomissa. Tähän aspektiin liittyy 3871 VII,99 | filosofisten virtausten saavuttamien tulosten keskinäinen suhde 3872 III,32 | luottamuksensa toisten henkilöiden saavuttamiin tietoihin ja uskoo niihin. 3873 V,49 | itsessään varustuksena totuuden saavuttamiseen tarvittavat välineet. Filosofian, 3874 Jod,2 | yhteiseen ponnisteluun totuuden saavuttamiseksi; (2) toisaalta tämä tehtävä 3875 VI,75 | takaa yleispätevien tulosten saavuttamisen. Tässäkin toteutuu se prinsiippi, 3876 III,25 | oikeutetusti katsoa ihmisen saavuttaneen aikuisuuden, kun hän pystyy 3877 VI,78 | vaatimus ja uskon voima ovat saavuttaneet korkeimman yhteisen näkemyksen, 3878 VI,69 | joiden uusimpia, yllättäviä saavutuksia kaikki hämmästelevät. Toiset 3879 VII,85 | ja oman aikamme ajattelun saavutuksiin. Jos filosofi ammentaa tästä 3880 VI,72 | rikkauksia itämaisten kulttuurien saavutuksista. Kirkko saa havaita tässä 3881 Lop,106 | luonnontieteellisten ja teknisten saavutusten sivustoja. Nämä arvot ovat 3882 VII,91 | luonnontieteellisten ja teknisten saavutustensa avulla. ~ 3883 V,60(84) | fundamentalis institutionis sacerdotalis (6.1.1970), 70-75; dekreetti 3884 V,60(84) | 1970), 70-75; dekreetti Sacra theologia (20.1.1972).~ 3885 V,52 | lausunut sanansa kuluneen sadan vuoden aikana tavallista 3886 V,55 | että teologista tutkimusta säädellään todistettuina pidetyillä 3887 Jod,3 | seuraavat yhteiskunnan elämää säädellessään. ~ 3888 II,18 | ihminen ei välitä näistä säännöistä, hän on vaarassa ajautua 3889 Lop,105 | sen jälkeen julkaistujen säännösten mukaan, jotka näyttävät 3890 VI,68 | sillä uudessa liitossa säännöt säätelevät ihmiselämää vähemmän 3891 III,30 | henkilökohtaisen kohtalonsa ja sääntelee käyttäytymistään. Tässä 3892 Lop,104 | järjen valossa ja sen omia sääntöjä noudattaen, voi kehittää 3893 VI,79 | filosofin täytyy noudattaa omia sääntöjään ja tukeutua omiin prinsiippeihinsä; 3894 V,49 | harjoitettava sen omien sääntöjen ja metodien mukaan silloinkin, 3895 III,24 | puolilla maan päällä, hän on säätänyt niille määräajat ja asuma-alueiden 3896 VI,68 | uudessa liitossa säännöt säätelevät ihmiselämää vähemmän kuin 3897 II,16 | että näissä teksteissä on säilynyt Israelin uskon ohella myös 3898 VII,92 | ja muuttumaton opetus ja säilytettävä se uskollisesti, niin että 3899 VII,94 | mittaan ja samalla kuitenkin säilyttänyt niiden alkuperäisen merkityksen 3900 VI,76 | löydön koko merkittävyys säilyy silloinkin, kun joudumme 3901 II,23 | Ilmoitetun viisauden syvällisyys särkee tavanomaisten ajatuskaavojemme 3902 VII,85 | puolestaan seuraa tarkoituksen särkyminen. Se estää nykyajan ihmistä 3903 I,10 | ja ihmisten pelastuksesta säteilee meille Kristuksessa, joka 3904 III,33 | ilmapiiri, joka toisinaan sävyttää spekulatiivista tutkimusta, 3905 III,24 | ilmaisee syvän kaipauksen sävyttämän etsintänsä. Tämä ominaisuus 3906 Jod,1 | samat ihmiselämän kulkua sävyttävät peruskysymykset nousivat 3907 V,54 | näihin käsityksiin, sillä sairauksia ei voi parantaa asiaankuuluvalla 3908 II,23 | järjellemme, ja minkä hyödyn järki saisikaan silloin, kun se tunnustaisi 3909 IV,41 | se uusi, minkä kirkkoisät saivat aikaan. He tunnustivat, 3910 I,13 | yhdellä tavalla ilmoituksen sakramentaaliseen horisonttiin ja varsinkin 3911 V,62 | päätyi oppikirjaksi jopa Saksan luterilaisiin yliopistoihin. 3912 II,17 | kunnia siitäkin, mitä hän salaa, kuninkaan siitä, minkä 3913 I,13 | tähän päivään asti jonakin salaisena. Jeesus paljastaa kyllä 3914 V,53 | sama Jumala, joka ilmoittaa salaisuudet ja antaa uskon, on pannut 3915 VI,70 | yhdistymisen antamalla osallisuuden salaisuuteensa. Tämä ykseys on niin syvä, 3916 II,21 | yrittäessään käsittää Jumalan salaperäiset suunnitelmat (vert. San. 3917 I,7 | avautuu ikuisista ajoista asti salassa pysynyt ilmoitus, joka nyt 3918 VI,79 | kadottaa kykyään kysyä ja sallia kysymykset. Kun ilmoitettu 3919 I,13 | suuremman painon järjelle salliessaan sen sille ominaisin keinoin, 3920 Jod,5 | varmuuteen. Ajattelulle sallittava moninaisuus on tehnyt tilaa 3921 III,26(26) | Paavali II, apostolinen kirje Salvifici doloris (11.2.1984), 9.~ 3922 I,15 | pyhä Augustinus, sanoo saman asian kuuluisassa ajatelmassaan 3923 Jod,5 | ajattelun kaikki asenteet ovat samanarvoisia. Tämä on levinneimpiä havaittavissa 3924 IV,38 | alusta asti kaikkien ihmistä samanarvoisuutta Jumalan edessä. Vanhan ajan 3925 V,61 | monet teologit osoittavat samanlaista välinpitämättömyyttä filosofian 3926 VI,72 | Meidän sukupolvemme joutuu samanlaisten ongelmien eteen, joita kirkko 3927 VII,89 | 89. Samantapaisiin vaaroihin johtaa myös pragmatismi. 3928 IV,41 | merkitse sitä, että he olisivat samastaneet oman sanomansa sisällön 3929 VII,84 | joka on aina jumalallista sanaa inhimillisellä kielellä 3930 III,32 | Tästä syystä luotamme heidän sanaansa. Havaitsemme siinä aivan 3931 II,20 | saavuttaa merkitsevyytensä. Sanalla sanoen, ihminen pääsee järjellään 3932 VII,99 | Katekeesin, joka on myös sanallista opetuksen välittämistä, 3933 VII,98 | jonka juuret ovat Jumalan sanassa. Jotta moraaliteologia voisi 3934 I,8 | Verbum) lainaa melkeinpä sanatarkasti Vatikaanin 1. kirkolliskokouksen 3935 IV,44(48) | inter septem dona Spiritus Sancti connumeratur."~ 3936 IV,44 | quocumque dicatur a Spiritu Sancto est". (50) Hän etsi totuutta 3937 VI,79(95) | Augustinus: De prædestinatione sanctorum, 2, 5.~ 3938 III,34(29) | Jumalan sanasta. Edellisen on sanellut Pyhä Henki, jälkimmäinen 3939 VII,90(106) | vapaita" (8:32): "Näihin sanoihin sisältyy sekä olennainen 3940 I,11 | läsnäolollaan ja ilmestyksellään, sanoilla ja teoilla, merkeillä ja 3941 II,21 | voimme todeta esimerkiksi sanoista, joilla Sananlaskujen kirja 3942 VI,70 | niihin sisältyi - tosin sanoitta mutta kuitenkin täysin reaalisesti - 3943 Jod,4 | kuin antiikin ajattelijat sanoivat, käyttää nimitystä orth¢s 3944 I,10 | osoittavat ja vahvistavat sanojen kuvaaman opetuksen ja todellisuuden, 3945 VI,76 | henkisenä olentona. Kristillinen sanoma ihmisten arvoasemasta, tasa-arvosta 3946 Lop,102 | evankeliumiin sisältyvää sanomaa. Tällä hetkellä tehtävämme 3947 III,24 | jolla hän alkoi julistaa sanomaansa. Hän sanoi: "Ateenalaiset! 3948 I,7 | että kirkko pitää tallessa sanoman, jonka alkuperä on itse 3949 IV,41 | olisivat samastaneet oman sanomansa sisällön niihin systeemeihin, 3950 I,9 | usko tunnistaa pelastuksen sanomassa "armon ja totuuden täyteyden" ( 3951 III,30 | filosofisiin totuuksiin tulee, on sanottava selvästi, etteivät ne rajoitu 3952 III,33 | filosofiaa oikein. ~Edellä sanotusta käy ilmi, että ihminen kulkee 3953 Lop,108 | Viisauden istuin turvallinen satama kaikille niille, jotka tekevät 3954 III,26 | kaksituhatta vuotta. Ei ole siis sattuma, että filosofit ovat yhä 3955 VII,95 | historiallisista oloista ja sattumuksista, joissa tekstit ovat kypsyneet, 3956 IV,46 | kaikki on katoavaista ja satunnaista. ~ 3957 III,24 | itseäsi kohtaan, että he savat levon vasta kun löytävät 3958 VII,92(109) | aiheuttamaa loukkausta, scandalum crucis, vaan kaikkea sitäkin, 3959 IV,43(45) | gratia non tollat naturam sed perficiat."~ 3960 VI,67 | luonteensa mukaisesti - sehän on velvollinen vastaamaan 3961 Jod,4 | peruslauseita. Nämä ja muut seikat viittaavat siihen, että 3962 II,16 | lyö telttansa vaarnat sen seinien viereen, se mies saa pystyttää 3963 IV,43 | kirjoitti pyhän Tuomaan seitsemännensadannen kuolinpäivän johdosta: " 3964 VII,81 | että monet kysyvät tässä sekavassa tietojen ja faktojen virrassa, 3965 VI,72 | Kolmanneksi on varottava, ettemme sekoita intialaiseen ajatteluun 3966 VII,80 | suhteeseen niitä keskenään sekoittamatta. (97) 3967 I,9 | ilmoituksen totuus eivät sekoitu toisiinsa eivätkä tee toisiaan 3968 IV,43 | ongelmaan, oli maailman sekulaarin tämänpuoleisuuden ja evankeliumin 3969 I,13(16) | ruumiin ja veren juhlapyhän sekvenssi.~ 3970 VII,94 | pelastushistorialle. Kun ne selitetään täydellisesti, tämä totuus 3971 VII,92 | välttämättä syvennettävä ja selitettävä tämä varma ja muuttumaton 3972 VI,71 | nämä dynaamiset voimat ovat selitettävissä? Jokainen ihminen elää lujasti 3973 V,60 | opillisissa asiakirjoissa ja selitetty tarkoin ennen kaikkea siksi, 3974 VII,90(106) | ensimmäisessä kiertokirjeessäni selittäessäni Johanneksen evankeliumin 3975 VI,66 | kirkon opetuksen oikein selittämässä Raamatussa", (89) on oma, 3976 III,26 | monien totuuden valossa selittämättömien tosiasioiden paneminen merkille 3977 V,55 | lukemisesta tai Raamatun selittämisestä ainoan uskottavan kiinnekohdan. 3978 V,51 | jumalasuhteen täydellistä selittämistä. ~Uskon valossa tapahtuva 3979 VII,81 | erilaisista näkemys- ja selitystavoista, jotka kilpailevat päästäkseen 3980 VII,96(113) | uskovien tulee siis kääntää selkänsä käsitykselle, jonka mukaan 3981 Lop,102 | Jumalan sanan merkitys saa selkeämmät piirteet. Jumalan sana on 3982 Lop,104 | löydettävä ratkaisu sellaisen selkeän, vilpittömän yhteistyön 3983 VII,97 | puuttuu spekulatiivinen selkeys. Esimerkiksi kristologia, 3984 V,49 | jotka Jumalan kansan uskon selkeyttä ja puhtautta hämmentämällä 3985 Jod,3 | löydetyt vastaukset sijoittuvat sellaiseen horisonttiin, jossa ihmistä 3986 II,18 | tälle tielle ei saa lähteä sellaisella ylpeydellä, joka luulee 3987 IV,44 | jumalallisen viisauden vastaan sellaisena, kuin se on. Viisauden lahjan 3988 III,24 | pyhiä paikkojanne, löysin sellaisenkin alttarin, jossa oli kirjoitus: ' 3989 VI,67 | ilmaisuvoimaisesti ja totuudellisesti sellaisestakin, mikä ylittää kaiken inhimillisen 3990 VII,88 | käsittelee niitä kuitenkin sellaisin analyysein, jotka nojautuvat 3991 VII,83 | Vaikka kokemus ilmaiseekin ja selventää ihmisen sisäisyyden ja spiritualiteetin, 3992 VII,84 | ymmärrykselle, siinä määrin kuin ne selventävät ajattelumme ja puheemme 3993 VI,67 | suhde saa oikeutuksensa ja selvitetään. Jo Vatikaanin 1. kirkolliskokous 3994 II,22 | ilmaisee syvän totuuden selvittäessään filosofista argumentaatiota 3995 VI,65 | käsitteiden ja muotoilujen selvittämistä, joilla kirkko miettii opetustaan 3996 VI,77 | filosofioita avukseen tähän selvitystyöhön. Tämä historiallinen tosiasia 3997 III,24(22) | Ut te semper desiderando quaererent et 3998 IV,44(48) | infusionem habetur, unde inter septem dona Spiritus Sancti connumeratur."~ 3999 VI,70 | kaikkia ihmisiä kutsutaan eri seuduilta ja erilaisten traditioiden 4000 VI,71 | Egyptistä ja Libyasta Kyrenen seudulta, meitä on tullut Roomasta, 4001 III,32 | saa meidät kuuntelemaan ja seuraamaan. Tästä syystä luotamme heidän 4002 VII,92 | totuutta kohti. Silloin seuraamme niitä polkuja, jotka ylösnousseen 4003 VII,89 | Tällaisen menettelytavan seuraamukset ovat ilmiselvät: ihmisen 4004 III,30 | olla hyödyllistä mainita seuraavassa lyhyesti nämä erimuotoiset 4005 Jod,2 | lähetystehtävässä uskova seurakunta osallistuu ihmiskunnan yhteiseen 4006 V,60(84) | 1980); puhe Pyhän Tuomaan seuran kansainvälisen kongressin 4007 V,61 | Vatikaanin 2. kirkolliskokousta seuranneina vuosina monissa katolisissa 4008 IV,47 | käytännöllistä hyötyä. Siitä on seurannut johdonmukaisesti järjen 4009 III,33 | osoitetun kutsun. Hänen kutsuaan seuratessaan se voi viedä täyttymykseen 4010 Lop,104 | Kristityn filosofin on kuitenkin seurattava Jumalan sanan antamaa kasvavaa 4011 V,58 | toi mukanaan onnellisia seurauksia. Pyhän Tuomaan ja muiden 4012 V,63 | kohtaan ja sitä läheistä sidettä, joka liittää teologisen 4013 II,22 | sitä, että järki vapautuu sidonnaisuudestaan aistein saatavaan tietoon 4014 IV,39 | nimittäin vielä tuolloin sidottu kreikkalaiseen alkuperäänsä. 4015 II,16 | vakoilija ja väijyskele siellä, missä se käy sisälle. Se, 4016 VII,80 | ja hänellä on kuolematon sielu. Koska luotu maailma ei 4017 Jod,1 | polttaneet kautta aikojen ihmisen sielua, ja niihin löydetyistä vastauksista 4018 V,60 | jonakin päivänä joutuvat sielunhoitotyössä kosketuksiin modernin maailman 4019 VII,90(106) | kaventaa tätä vapautta ihmisen sielussa, sydämessä ja omassatunnossa 4020 IV,40 | ei ole todistettavissa, siinäkin tapauksessa, että se olisi 4021 Intro | et ratio) ovat kuin kaksi siipeä, joilla ihmisen henki kohoaa