37. Käsitellessämme tätä kristittyjen lähentymistä filosofiaan meidän täytyy myös mainita heidän varovainen suhtautumisensa muihin pakanallisen kulttuurimaailman aineksiin, esimerkiksi gnosikseen. Filosofia käytännön elämän viisautena ja elämänkouluna saatettiin helposti sekoittaa korkeampaan, esoteeriseen tietoon, joka kuului vain joillekin harvoille täydellisiksi tulleille. Paavalilla on epäilemättä mielessään tällaiset esoteeriset spekulaatiot, kun hän varottaa kolossalaisia: "Pitäkää varanne, ettei kukaan houkuttele teitä harhaan tyhjillä ja pettävillä viisauden opeilla, jotka nojautuvat ihmisten perinnäisiin käsityksiin ja maailman alkuvoimiin eivätkä Kristukseen" (Kol. 2:8). Apostolin sanat näyttävät peräti ajankohtaisilta, kun vertaamme niitä erilaisiin esoteerisen viisauden muotoihin, joita monet uskovatkin nykyisin omaksuvat, kun heiltä puuttuu tarpeellinen kriittinen mieli. Paavalia seuraten muutkin ensimmäisen vuosisadan kirjoittajat, varsinkin Ireneus ja Tertullianus, esittävät omasta puolestaan varauksia sellaista kulttuurista konseptiota kohtaan, joka vaati alistamaan ilmoituksen totuuden filosofien tulkittavaksi.