77. Toinen merkittävä filosofian asemapaikka syntyy siitä, että teologia ottaa filosofian mukaan työhönsä. Teologia on itse asiassa aina käyttänyt filosofiaa apunaan, ja sitä tarvitaan edelleen. Koska teologinen työskentely on uskon valossa tapahtuvaa järjen kriittistä työtä, se edellyttää ja vaatii kaikessa tutkimuksessaan käsitteellisesti ja argumentatiivisesti kasvanutta ja kouliutunutta järkeä. Sen lisäksi teologia tarvitsee filosofian keskustelukumppanikseen saadakseen varmuuden siitä, että sen lausumat ovat ymmärrettäviä ja yleispätevää totuutta. Kirkkoisät ja keskiajan teologit eivät ottaneet sattumalta ei-kristillisiä filosofioita avukseen tähän selvitystyöhön. Tämä historiallinen tosiasia osoittaa sen autonomian arvon, joka filosofialle kuuluu myös tässä kolmannessa asemassa, mutta se paljastaa samalla ne välttämättömät ja syvälle ulottuvat muutokset, joihin filosofian on suostuttava.

Juuri siksi, että filosofia antoi välttämätöntä ja mainiota apuaan, sitä on kutsuttu kirkkoisien ajoista asti nimellä ancilla theologiæ. Tämä nimitys ei johtunut siitä, että filosofialla olisi ollut teologiaan nähden orjamainen alistussuhde tai pelkkä funktionaalinen rooli. Tätä nimitystä käytettiin samassa mielessä, jossa Aristoteles puhui kokemustieteistä "ensimmäisen filosofian palvelijattarina". Tämä ilmaus, joka ei enää nykyisin ole käyttökelpoinen yllä esitettyjen autonomian periaatteiden vuoksi, ilmaisi aikanaan sen, kuinka välttämätöntä näiden kahden tieteen on olla keskinäisissä suhteissa ja kuinka mahdotonta on erottaa niitä toisistaan.

Jos teologi kieltäytyisi käyttämästä filosofiaa hyväkseen, häntä uhkaisi vaara huomaamattaan kuitenkin harjoittaa filosofiaa ja ahtautua sellaisiin ajattelun rakenteisiin, jotka olisivat uskon ymmärryksen kannalta epäasiallisia. Filosofi puolestaan, hylätessään kaiken kosketuksen teologiaan, tuntisi velvollisuudekseen päästä sisälle kristillisen uskon sisältöihin omin päin, niin kuin jotkut aikamme filosofit ovat tehneet. Kummassakin tapauksessa autonomian perusprinsiipit olisivat vaarassa turmeltua; jokainen tieteenhaara vaatii kuitenkin perustellusti takuita autonomialleen.

Tässä asemassaan filosofia kuuluu teologian kanssa välittömästi opetusviran alaisuuteen ja sen tutkittavaksi niiden implikaatioiden tähden, jotka seuraavat sen ilmoituskäsitystä. Tämän olen selvittänyt edellä. Sillä uskontotuudesta avautuu tiettyjä vaatimuksia, joita filosofian on kunnioitettava siitä silmänräpäyksestä alkaen, jona se asettuu yhteyteen teologian kanssa.