88. Toinen varteenotettava vaara on skientismi. Tämä filosofinen käsitys hyväksyy päteviksi vain positiivisten tieteiden tietämistavat ja tuomitsee pelkäksi mielikuvitukseksi niin uskonnollisen ja teologisen tiedon kuin myös eettisen ja esteettisen tietämisen. Tämä käsitystapa ilmeni aikaisemmin sekä positivismissa että neopositivismissa, jotka pitivät metafyysisiä lausumia mielettöminä. Epistemologinen kritiikki herätti epäluottamusta tätä ajattelutapaa kohtaan, mutta nyt se on herännyt uudelleen eloon skientismin vaatteissa. Siinä arvot leimataan yksinkertaisesti tunteen tuotteiksi. Tieto olemisesta työnnetään taka-alalle, jotta pelkälle käsin kosketeltavalle saataisiin raivatuksi tilaa. Tiede hankkiutuu siis hallitsemaan ihmisen olemassaolon kaikkia puolia teknologisen edistyksen kautta. Luonnontieteellisen tutkimuksen ja modernin teknologian kieltämättömät menestykset ovat tukeneet skientistisen mielialan leviämistä. Sen leviämisellä ei näytä olevan lainkaan rajoja. Se on tunkeutunut erilaisiin kulttuureihin ja saanut niiden piirissä aikaan radikaaleja mullistuksia.

Joudumme valitettavasti toteamaan, että skientismi pitää järjenvastaisena ja mielikuvituksen tuotteena kaikkea, missä on kysymys elämän tarkoituksesta. Samalla tavalla pettymystä synnyttää myös se tapa, jolla tämä virtaus käy käsiksi filosofian muihin suuriin perusongelmiin. Ellei skientismi suorastaan jätä niitä sikseen, se käsittelee niitä kuitenkin sellaisin analyysein, jotka nojautuvat pinnallisiin analogioihin, joilta taas puuttuu rationaalinen perusta. Inhimillinen ajattelu köyhtyy, kun siitä poistetaan perusongelmat, joiden eteen ihminen, animal rationale, on alituisesti joutunut maallisen olemassaolonsa alusta lähtien. Siitä lähtien, kun tästä näkökulmasta asioita tarkasteleva moraalisesta arvostelusta nouseva kritiikki hylättiin, skientistinen ajattelutapa on onnistunut johdattamaan monia siihen käsitykseen, että teknisesti mahdollinen on myös moraalisesti hyväksyttävää.