5. Kirkko puolestaan tunnustaa, että järjellä on oma osuutensa pyrittäessä niihin päämääriin, jotka tekevät ihmisen olemassaolosta entistä ihmisarvoisemman. Kirkko näkee nimittäin filosofian tienä, jolla tunnistetaan ihmisen olemassaoloa koskevat perustotuudet. Samalla se pitää filosofiaa luovuttamattomana apukeinona syventää uskon käsittämistä ja välittää evankeliumin totuus niille, jotka eivät sitä vielä tunne.

Haluan omastakin puolestani liittyä samoin ajatelleisiin edeltäjiini ja kiinnittää katseen tähän järjen erityiseen toimintaan. Minut pakottaa siihen se havainto, että lopullisen totuuden etsintä on varsinkin omana aikanamme hyvin sumentunutta. Nykyaikaiselle filosofialle kuuluu epäilemättä suuri ansio siitä, että se on keskittänyt huomion ihmiseen. Kysymysten kuormittama järki on tästä pyrkinyt entistä suurempaan ja entistä syvempään tietämiseen. Näin on rakennettu kompleksisia ajatusjärjestelmiä, jotka ovat tuottaneet hedelmää erilaisilla tiedon alueilla kulttuuria ja historiaa kehittämällä. Tähän toimintaan sisältyvät antropologia, logiikka, luonnontieteet, historia, kieli - - tavallaan tietäminen kokonaisuudessaan. Näin saavutetuista positiivisista tuloksista huolimatta emme saa kuitenkaan unohtaa sitä tosiasiaa, että sama järki, joka työskentelee tutkimalla yksipuolisesti ihmistä subjektina, näyttää unohtaneen sen, että tällä ihmisellä on myös aina kutsu kääntyä sellaisen totuuden puoleen, joka on ihmistä ylempänä. Jos ihmiseltä puuttuu suhde tähän totuuteen, hän jää riippumaan omista mielivaltaisista käsityksistään, ja hänen laatunsa persoonana tulee arvioiduksi viime kädessä pragmaattisin, olennaisilta osin empiirisen tutkimuksen tuloksiin nojaavin kriteerein. Perusteena on se harhakäsitys, että tekniikan on saatava hallita kaikkea. Niinpä järki, jonka olisi tullut ilmaista parhaalla mahdollisella tavalla totuuteen kohdistuvaa jännitettä, onkin painunut suuren itsestään tietämisen taakan alle ja menettää päivästä päivään yhä enemmän kykyään nostaa katseensa ylös ja, riskin ottaen, päästä totuuteen olemisesta. Moderni filosofia on lyönyt laimin kysymyksen olemisesta ja keskittänyt pyrkimyksensä tietoon ihmisestä. Se ei ole käyttänyt hyväkseen ihmiselle ominaista kykyä tuntea totuus, vaan se on pitänyt parempana pystyttää tälle totuudelle raja-aitoja ja rajoituksia.

Tästä on kehittynyt monenlaista agnostisismia ja relativismia, joiden seurauksena filosofinen pyrkimys on vajonnut lopulta yleisen skeptisismin lentohiekkaan. Uusimpana aikana merkittävyyttä ovat saaneet jotkin sellaiset opit, jotka pyrkivät halventamaan nekin totuudet, joista ihminen oli päässyt varmuuteen. Ajattelulle sallittava moninaisuus on tehnyt tilaa holtittomalle plurarismille, joka perustuu siihen oletukseen, että ajattelun kaikki asenteet ovat samanarvoisia. Tämä on levinneimpiä havaittavissa olevia oireita epäluottamuksesta totuutta kohtaan. Monet idästä lähtöisin olevat elämänkatsomuksetkaan eivät ole välttyneet tältä varauksellisuudelta. Niissä kielletään nimittäin totuudelta sen ekskluusivinen luonne. Tällöin lähdetään liikkeelle siitä oletuksesta, että totuus esiintyy tasavertaisesti erilaisina, jopa toisiinsa nähden ristiriitaisina oppeina. Tässä horisontissa kaikki on supistettu mielipiteiksi. Ajattelu näyttää kulkevan liikkeenä, joka aaltojen tavoin nousee ja laskee: kun filosofinen ajattelu on toisaalta onnistunut päätymään tielle, joka johtaa yhä lähemmäs inhimillistä eksistenssiä ja sen ilmenemismuotoja, se pyrkii toisaalta kehittelemään eksistenttejä, hermeneuttisia ja lingvistisiä katsomuksia, jotka jättävät huomiotta totuuden persoonana eletystä elämästä, olemisesta ja Jumalasta. Niinpä modernissa ihmisessä, eikä vain joissakin filosofeissa, on havaittavissa laajalle levinneitä epäluuloisia asenteita ihmisen suurenmoisia tiedostamiskykyjä vastaan. Väärässä vaatimattomuudessa tyydytään tilapäisiin osatotuuksiin yrittämättäkään asettaa radikaaleja kysymyksiä inhimillisen, persoonallisesti eletyn yhteiskunnallisen elämän mielekkyydestä ja viimeisestä perustasta. Meillä ei siis ole toivoa saada filosofialta lopullisia vastauksia näihin kysymyksiin.