Table of Contents | Words: Alphabetical - Frequency - Inverse - Length - Statistics | Help | IntraText Library
Ioannes Paulus PP. II
Fides et Ratio

IntraText CT - Text

Previous - Next

Click here to hide the links to concordance

Järki salaisuuden edessä [13-15]

13. Emme saa kuitenkaan unohtaa, että ilmoitus pysyy tähän päivään asti jonakin salaisena. Jeesus paljastaa kyllä omalla elämällään Isän kasvot, sillä hänhän on tullut "tuomaan tiedon Jumalan sisimmästä", (13) mutta Isän kasvoista saamamme tieto on jatkuvasti käsityskykymme sirpaleisuuden ja rajoittuneisuuden leimaamaa. Usko yksin avaa pääsyn salaisuuden ytimeen ja auttaa käsittämään sen mielekkäänä kokonaisuutena.

Kirkolliskokous opettaa, että "ilmoituksen antavaa Jumalaa kohtaan on osoitettava uskon kuuliaisuutta". (14) Tällä lyhyellä mutta tärkeällä lausumalla viitataan kristinuskon yhteen perustotuuteen. Siinä sanotaan ennen muuta, että usko on kuuliaisuutta osoittava vastaus Jumalalle. Se puolestaan edellyttää, että Jumala tunnustetaan jumaluudessaan, transsendenssissaan ja kaikkein korkeimmassa vapaudessaan. Jumala, joka tekee itsensä tunnetuksi, vaikuttaa absoluuttisen transsendenssinsa auktoriteetilla sen, että hänen antamansa ilmoituksen sisältö on uskottavaa. Ihminen myöntyy uskon kautta tähän jumalalliseen todistukseen. Toisin sanoen hän tunnustaa ilmoituksen täysin ja kokonaan todeksi, koska Jumala itse asettuu sen takaajaksi. Tämä ihmiselle lahjaksi annettu totuus, jota hän ei voi velkoa Jumalalta, luontuu persoonien välisen kanssakäymisen horisonttiin. Se pakottaa järjen avautumaan totuudelle ja omaksumaan totuuden syvän mielen. Sen tähden kirkko on aina pitänyt aktia, jossa ihminen antautuu Jumalalle, perustapahtumana, ratkaisuna jossa koko persoona toimii. Ymmärrys ja tahto panevat koko henkisen luontonsa likoon, jotta subjekti kykenisi toteuttamaan aktin, jossa persoonallinen vapaus eletään sen täydessä merkityksessä. (15) Uskossa vapaus ei siis ainoastaan ole pelkästään olemassa, vaan sitä vaaditaan. Uskossa jokaisen on mahdollista ilmaista vapautensa parhaalla mahdollisella tavalla. Toisin sanoen vapaus ei toteudu Jumalaa vastaan tehdyissä ratkaisuissa. Kuinka kieltäytymistä avautua sille, mikä mahdollistaa itsensä toteuttamisen, voitaisiin pitää todentuntuisena vapauden käyttämisenä? Uskossa ihminen toteuttaa olemassaolonsa merkittävimmän aktin, sillä vapaus pääsee varmuuteen totuudesta ja tekee ratkaisun elää siinä.

Ilmoitukseen sisältyvät merkit auttavat osaltaan järkeä sen pyrkiessä ymmärtämään salaisuuden. Merkit tukevat pyrkimystä etsiä totuutta perusteellisemmin ja auttavat ymmärrystä pääsemään itsenäisiin tuloksiin myös salaisuuden sisäpuolella. Nämä merkit panevat tosin toisaalta suuremman painon järjelle salliessaan sen sille ominaisin keinoin, joista se on syystä ylpeä, tutkia salaisuutta sisältä käsin; toisaalta merkit kannustavat järkeä menemään niiden merkkiluonteisen todellisuuden yli käsittämään niiden kantaman tuonpuoleisen merkityksen. Niissä on siis jo läsnä se salattu totuus, johon ymmärrystä ohjataan ja jota se ei voi olla ottamatta huomioon turmelematta sille annettua merkkiä.

Käsittääksemme totuuden meidät ohjataan yhdellä tavalla ilmoituksen sakramentaaliseen horisonttiin ja varsinkin eukaristian merkkiin, jossa tapahtuva todellisuuden ja sen merkityksen erottamaton ykseys auttaa käsittämään salaisuuden syvyyden. Kristus on eukaristiassa todellisesti läsnä ja elävä, hän vaikuttaa ja toimii Henkensä kautta, tosin niin kuin pyhä Tuomas on oikein sanonut: "Et näe sitä, et käsitä sitä, mutta usko vahvistaa sinua luonnon tuolla puolen. Se, mikä siinä on nähtävissä, on merkki, se kätkee salaisuuteen korkeita todellisuuksia." (16) Filosofi Pascal on hänen kanssaan samaa mieltä: "Samoin kuin Jeesus Kristus on jäänyt ihmisille tuntemattomaksi, samoin hänen totuutensakaan ei eroa ulkonaisesti tavallisista mielipiteistä. Ja silloin eukaristiakin on vain tavallista leipää." (17)

Uskossa saatu tieto ei siis pura salaisuutta. Usko tekee sen vain selkeämmin tajuttavaksi ja näyttää, että se on ihmisen elämälle olennainen tosiasia: "Kristus, Herra, ilmoittamalla Isän ja hänen rakkautensa salaisuuden paljastaa ihmisen kokonaan itselleen ja osoittaa hänelle hänen korkeimman kutsumuksensa", (18) nimittäin osallisuuden Jumalan kolmiyhteisen elämän salaisuuteen. (19)




13. Vert. Jumalallisesta ilmoituksesta, 4.


14. Vert. Jumalallisesta ilmoituksesta, 5.


15. Vatikaanin 1. kirkolliskokous, johon yllä lainattu lause viittaa, opettaa, että uskon kuuliaisuus vaatii ymmärryksen ja tahdon koko voiman: "Koska ihminen on kokonaan riippuvainen Jumalasta, Luojastaan ja Herrastaan, ja luotu järki on täysin alistettu luomattomalle totuudelle, meidän täytyy osoittaa ilmoituksen antavalle Jumalalle uskossa täysi ymmärryksen ja tahdon kuuliaisuus" (Dei Filius, III).


16. Vert. Kristuksen ruumiin ja veren juhlapyhän sekvenssi.


17. Pensées, 789 (ed. L. Brunschvicg).


18. Kirkko nykymaailmassa, 22.


19. Jumalallisesta ilmoituksesta, 2.





Previous - Next

Table of Contents | Words: Alphabetical - Frequency - Inverse - Length - Statistics | Help | IntraText Library

IntraText® (V89) Copyright 1996-2007 EuloTech SRL