III Intellego ut credam

Totuutta etsimässä [24-27]

24. Apostolien teoissa kerrotaan, että Paavali saapui lähetysmatkoillaan Ateenaan. Tämä filosofien kaupunki oli täynnä epäjumalien patsaita. Paavalin huomio kiintyi yhteen alttariin, josta hän sai aiheen esittää sen yhteisen perustan, jolla hän alkoi julistaa sanomaansa. Hän sanoi: "Ateenalaiset! Kaikesta näkee, että te tarkoin pidätte huolta jumalien palvonnasta. Kun kiertelin kaupungilla ja katselin teidän pyhiä paikkojanne, löysin sellaisenkin alttarin, jossa oli kirjoitus: 'Tuntemattomalle jumalalle'. Juuri sitä, mitä te tuntemattanne palvotte, minä teille julistan." (Ap. t. 17: 22, 23) Tästä lähtökohdasta Paavali alkaa puhua Jumalasta Luojana, olentona, joka on kaikkia muita korkeampi ja joka antaa kaikelle elämän. Sitten hän jatkaa puhettaan näin: "Yhdestä ihmisestä hän on luonut koko ihmissuvun, kaikki kansat asumaan eri puolilla maan päällä, hän on säätänyt niille määräajat ja asuma-alueiden rajat, jotta ihmiset etsisivät Jumalaa ja kenties hapuillen löytäisivät hänet. Jumala ei kylläkään ole kaukana yhdestäkään meistä." (Ap. t. 17: 26, 27)

Apostoli esittää tässä totuuden, jota kirkko on aina pitänyt esillä: Jumalan luokse pyrkiminen ja kaipaus Jumalaan on kylvetty syvälle ihmissydämeen. Myös pitkäperjantain liturgia muistuttaa erityisesti tästä asiasta, kun rukoilemme siinä kaikkien uskosta osattomien puolesta: "Kaikkivaltias, iankaikkinen Jumala, sinä olet painanut ihmisten sydämiin niin syvän kaipauksen itseäsi kohtaan, että he savat levon vasta kun löytävät sinut." (²²) On siis olemassa tie, jota ihminen pystyy halutessaan kulkemaan: se alkaa järjen kyvystä kohota tilapäisen yläpuolelle suunnatakseen kulkunsa Loppumatonta kohti.

Ihminen on osoittanut monin tavoin ja erilaisina aikakausina kykenevänsä ilmaisemaan tämän syvimmän kaipauksensa. Kirjallisuus, musiikki, maalaustaide, kuvanveisto, arkkitehtuuri ja muut ihmisen luovan ymmärryksen tuotteet ovat muuttuneet kanaviksi, joiden kautta hän ilmaisee syvän kaipauksen sävyttämän etsintänsä. Tämä ominaisuus on erityisesti filosofialla. Omine välineineen ja tieteen suomine mahdollisuuksineen se on ilmaissut ihmisen universaalin pyrkimyksen.