61. Kun tähän aiheeseen nyt puututaan monistakin syistä - samalla kun vahvistetaan doctor angelicuksen käsitysten arvo ja hänen ajattelustaan pidetään vakaasti kiinni - se johtuu siitä, ettei opetusviran ohjeita ole aina noudatettu niin alttiisti, kuin olisi ollut toivottavaa. Välittömästi Vatikaanin 2. kirkolliskokousta seuranneina vuosina monissa katolisissa kouluissa oli huomattavissa tässä asiassa tiettyä rappiota. Se näyttää johtuneen skolastisen filosofian ja yleensäkin filosofian opiskelun väheksymisestä. Minun on todettava ihmetellen ja pahoitellen, että monet teologit osoittavat samanlaista välinpitämättömyyttä filosofian opiskelua kohtaan.

Tällä vastenmielisyydellä on monia syitä. Ensimmäisenä on todettavissa epäluottamus järkeä kohtaan. Se näkyy suuressa osassa nykyajan filosofiaa siten, että tutkijat luopuvat laajalti ihmisen viimeisten kysymysten metafyysisestä tutkimisesta ja kiinnittävät huomionsa osaongelmiin tai vain joihinkin alueisiin, toisinaan pelkkiin muoto-ongelmiin. Tähän liittyy myös humanistisia tieteitä koskeva väärinkäsitys. Vatikaanin 2. kirkolliskokous on viitannut monta kertaa siihen, että tieteellisellä tutkimuksella on positiivinen arvo, ja sen kautta päästään tuntemaan syvemmin ihmisen salaisuutta. (⁸⁵) Teologien on syytä paneutua näihin tieteisiin ja käyttää niitä tarpeen vaatiessa korrektisti omissa tutkimuksissaan. Tätä kehotusta ei saa kuitenkaan tulkita ääneti annetuksi valtuutukseksi käsitellä filosofiaa pastoraalisen kasvatuksen piirissä ja valmistuksessa uskoon (præparatio fidei) jonakin sivuaineena saatikka korvata se kokonaan jollakin muulla. Emme saa myöskään unohtaa uudelleen herännyttä mielenkiintoa uskon inkulturaatiota kohtaan. Varsinkin nuorten kirkkojen elämä tarjoaa tilaisuuden havaita totunnaisen ajattelun rinnalla moninaisia kansanviisauden ilmentymiä, jotka ovat aitoa perintöä kyseisistä kulttuureista ja traditioista. Näitä perinnäistapoja on kuitenkin tutkittava rinta rinnan filosofisen tutkimuksen kanssa. Vasta silloin on mahdollista huomata kansanviisauden positiiviset piirteet, kun niitä tarkastellaan yhteydessä evankeliumin julistamiseen. (⁸⁶)