104. Filosofinen ajattelu on usein ainoa maaperä, jolla pääsemme yhteisymmärrykseen ja dialogiin niiden kanssa, joilla ei ole meidän uskoamme. Oman aikamme filosofinen liike tarvitsee niiden uskovien filosofien valpasta ja asiantuntevaa panosta, jotka tajuavat tämän historiallisen hetken odotukset, avoimet tiet ja ongelmanasettelut. Kristitty filosofi, joka argumentoi järjen valossa ja sen omia sääntöjä noudattaen, voi kehittää ajattelua, jonka sekin voi käsittää ja havaita todeksi, joka ei vielä tunne koko totuutta, sitä minkä jumalallinen ilmoitus tekee tiettäväksi. Kristityn filosofin on kuitenkin seurattava Jumalan sanan antamaa kasvavaa ymmärrystä. Tämä yhteisymmärryksen ja dialogin maaperä on tänään sitäkin tärkeämpi, kun ihmiskunnan eteen avautuvat ongelmat vaativat yhä kiireellisempiä ratkaisuja - ajatelkaamme vain ympäristöä, rauhaa ja rotujen ja kulttuurien yhteiseloa koskevia ongelmia. Näihin on löydettävä ratkaisu sellaisen selkeän, vilpittömän yhteistyön avulla, johon osallistuvat niin kristityt kuin muidenkin uskontojen uskovat ihmiset ja kaikki, joilla on sydämellään ihmiskunnan uudistuminen, vaikka heillä ei olisikaan mitään uskonnollista uskoa. Vatikaanin 2. kirkolliskokous on sanonut tästä aiheesta: "Halu tällaiseen dialogiin, jota johtaa yksinomaan rakkaus totuutta kohtaan ja jossa noudatetaan asiaan kuuluvaa harkintaa, ei meidän puoleltamme sulje pois ketään, ei niitä, jotka vaalivat korkeita ihmishengen arvoja, mutta eivät vielä tunnusta niiden Luojaa, eikä niitäkään, jotka vastustavat kirkkoa ja vainoavat sitä eri tavoin." (¹²⁶) Filosofia, josta leviää jotakin valoa Kristuksen totuudesta, ainoasta lopullisesta vastauksesta ihmisen ongelmiin (¹²⁷), on oleva tehokas tuki sille todelle ja samalla maailmanlaajalle etiikalle, jota ihmiskunta tänään tarvitsee.