Pielavedella ei muuten saisi unohtaa sita biotuotteiden mahtavaa aarreaittaa, joka meilla on metsissamme ja jarvissamme. Tuskinpa naihin metsiin on aikoihin apulantaa kylvetty, ei ole tehty lentoruiskutuksiakaan. Jarvemme lienevat aika puhtaita. Kysymys jarvista on kuitenkin mielenkiintoinen ja tutkittavana oleva asia. Suomen etelarannikon meret eivat missaan tapauksessa voi enaa (tai mieluummin toistaiseksi) luomua tuottaa.

Emme me kaikki voi kerailytalouteen palata. Luomumetsien ja -jarvien marjoja, sienia ja kaloja ja niiden arvoa ei kuitenkaan pida vahatella, se ei ainakaan olisi eettista.

Meidan metsissamme on tana kesana eri puolilla Suomea ollut marjastajia ja sienestajia naapurimaistamme ja aina Italiaa myoten. Tama on ollut meille hyvin opettavaista nahda ja terveellista todeta. Se on herattanyt meissa piilevan, mahtavan ja uusiutuvan voimavaran. Se on kateus. Nyt ne tulevat ja vievat marjat ja sienetkin metsistamme! Tahan asti emme ole paljoa surreet kun olemme jattaneet lahes kaiken sinne matanemaan.

Tahan liittyen heitan rakentavan ehdotukseni: Rohkenisiko Pielavesi olla se paikkakunta Suomessa, joka paattaisi taistella sen puolesta, etta edes taalla koulut alkaisivat syyskuun alussa kuten silloin ennen hyvaan aikaan kun minakin taalla opiskelin. Silloin ennatettiin keraamaan luonnon antimia myytavaksi saakka, opittiin tuntemaan niiden arvo ja paljon muuta asiaa luonnosta.

Koulukin voisi kunnan isien kanssa alkaa opettaa arvoja, luonnollisia, sanoisinko luonnoneettisia; ennen emme ylenkatsoneet sita, mille tana paivana ei juuri enaa arvoa lasketa.

Tata Pielaveden kesalomakalenteria pitaisi siirtaa pari viikkoa eteenpain siksikin, etta olemme nyt uudella tavalla eurooppalaisia. Kun lapset ja nuoret suljetaan elokuun puolessa valissa koululuokkiin seinien sisapuolelle ja vanhemmat menevat toihin - kenella nyt toita on - niin samalla suljetaan ovet niilta toisilta eurooppalaisilta, jotka tahtoisivat tulla lomalle Suomeen. Alkukesasta voidaan kouluaikaa venyttaa lahelle juhannusta ja syyskuussa pitaa kunnon puolukanpoimintaloma. Onhan puolukkapuuro ruisleivan ohella parasta terveysvaikutteista ruokaa. Punaviiniakin on Pielavedella havaittu esiintyvan, liittaakseni sen tahan flavonoidien ja antioksidanttien ihmeita tekevaan joukkoon.

Elokuu on parasta vuodenaikaa yhdessa hyvin elintarkeassa asiassa - se on monipuolisen kypsan sadon meille suoman siunauksen juhlaa. Pielavesi voisi julistautua erityiseksi elokuun pitajaksi Suomessa. Silloin taalla jarjestettaisiin vuoden sadon siunaamisen juhlia siihen samaan tapaan, joka ortodoksisessa perinteessa toteutuu erityisesti elokuun kuudentena paivana. Viimeksi viime pyhana Tampereella Pyhajarven Viikinsaaressa vedenpyhityksen ja sadon siunaamisen juhla kokosi monin sadoin ihmisia kiittamaan ja nauttimaan Suomen luonnon puhtaista lahjoista, viljellyista ja viljelemattakin kasvaneista.

Minulle Pielaveden keskeinen symboli on Pyha Blasios. Han istuu ikonissaan esimerkiksi tuolla ortodoksisen kirkkopuiston lahdekappelilla ymparillaan niin villin ja vapaan kuin viljellynkin luonnon kasvikunnan ja elainmaailman edustajat. Niin kuin Blasios eli, niin Pielavedenkin ihmiset voivat elaa erityisen lahella luontoaan ja erityisen lampimassa ja vuorovaikutuksellisessa suhteessa siihen. Pitaa vain avata silmat ja nahda, tulla ulos ja katsoa, istua alas ja tuntea.

Tutkimusten mukaan luomuruoka on luonnollisella tavalla terveysvaikutteisempaa kuin jokin muu syotavaksi myyty. Tilastojen mukaan enemmisto kuluttajista on valmis lisaamaan niiden kayttoa. Nyt on kuitenkin kysymys myos erilaisen yrittajyyden ja varsinkin pienyrittajyyden mahdollisuuksista Suomessa.

Vaikka meidankin kilpailumme ulottuu myos pienyritysten, biotuottajienkin osalta eurooppalaisille markkinoille, on kuntatason toimenpiteilla ratkaiseva merkitys pienyritysten menestymiselle. Loytyyhan naiden valiton sidosryhma aivan lahinurkilta ja kotikunnasta. Kunnan mahdollisimman aktiivisena roolina pitaisi olla yrittajyyden edellytysten luominen. Yrittajan osana on yrittamisen riski, mutta myos sen tuotto. Yrittajan tieto- ja taitovarannon kartuttaminen lisaa sita valttamatonta peruspaaomaa, jota myos rahallisessa muodossa tarvitaan. Tata varten taas tarvitaan joustavia rahoituskaytantoja. Parhaat kunnanisat ottavat sydamen asiakseen pienyrittajien kuuntelemisen ja tosiasiallisen tiedon valittamisen heille. Kunnan henkilosto eri hallinnonaloilta on korvaamaton apujoukko pienyrittajan tieto-, taito- ja osaamisverkoston luomisessa. Yhdessa tiettyyn yritystihentymaan sijoittuvat luomuyrittajat, esimerkiksi, voivat saada aikaan sellaisen ymparistosuhteiden verkon, joka kattaa kaiken olennaisen ja tarpeellisen markkinatiedon.

Vaikka Pielavesi ei ole Kainuuta, lienee taallakin jos jonkinlaisia Havukka-ahon ajattelijoita. Vanhasta muististani muistelen, etta onhan tassa lahitienoolla Havukkalan tilakin. Ovat nama ajattelijat sitten Kekkosia, Kokkosia, Kukkosia tai mahdollisesti Makkosia, niin heita kaikkia tarvitaan yhteiseen tyohon peruselinkeinojen pariin ja syvien arvojen, elaman arvojen puolesta puhujiksi. Ja vaikka nama maailmanparantajat haviaisivatkin kaikki yksittaiset taistelunsa, on heilla kuitenkin merkitysta. He estavat sen, etta moraali ja eettinen nakokulma haviavat kokonaan yhteiskunnasta naissakin asioissa. Mina uskon kuitenkin heidan voittoonsa.