7. Sakramenteissa ja muissa jumalanpalveluksissa pappien ja diakonien tulee mainita omaa Piispaansa, Piispojen Arkkipiispaa ja Arkkipiispan Ekumenista Patriarkkaa, jolta hän myös saa Pyhän Sakramenttivoiteen, ja jonka kautta on olemassa yhteys Kristuk- sen totuuden sanan oikein käsittävien ortodoksien ja kaiken piispauden kanssa. Säilyttäen nämä säännöt järkkymättömanä pohjana Arkkipiispalla ja Piispalla on oikeus papistonsa ja maallikkokansansa kanssa aina vapaasti yksityiskohdissa järjestää Suomen Ortodoksisen Kirkon olot, maansa lakien vaatimusten mukaan, sillä nimenomai- sella ehdolla, ettei mikään mainitun järjestön säännös osoittau- du Pyhän Ortodoksisen Kirkon opin ja Kanonien vastaiseksi, niin- kuin nämä ovat selitetyt Ekumenisen Patriarkkakunnan noudatetus- sa tavassa. Me käskemme isällisesti papistoa ja maallikkokansaa, rakkaina lapsinamme Kristuksessa, kunnioittamaan Paimeniaan ja Opetta- jiaan ja "olemaan heille kuuliaisia ja seuraamaan" heitä kuten johtajiaan ja hengellisiä Isiään, Paavalin käskyn mukaan, "jotta he voisivat tehdä paimenpalvelustaan ilolla eikä huokaillen". Tämä näin päätettynä ja ratkaistuna vahvistettiin Synodisesti, ja näiden päätösten pysyväksi vakuudeksi annetaan tämä Patriar- kallinen ja Synodinen Asiakirja, laadittuna ja allekirjoitettuna ja otettuna meidän hallittavanamme olevan Kristuksen Suuren Kir- kon Päätöskirjaan, ja toimitetaan samanlainen ja muuttamaton kappale Pyhitetyimmälle Viipurin ja koko Suomen Arkkipiispalle, herra Serafimille. Patriarkaatissa, heinäkuussa 1923, Indiktioni Konstantinopolin Patriarkka Meletios lausuu päätöksensä.
|